Ohjaspölytäi (Lepinotus patruelis) esiintyy Suomessa ilmeisesti vain sisätiloissa.

Ohjaspölytäi on 1,3-2,5 mm pitkä. Suvulle ominaisesti ohjaspölytäin pää ja takaruumis ovat litteät ja kapeat. Takaruumis on tiheäkarvainen. Väritys on vaihtelevan tummanruskea ja pään etuosa on usein tummempi kuin pään takaosa, keski- ja takaruumis. Pään ohimoilla on silmien ja tuntosarvien välissä tumma viiru, josta laji on saanut suomenkielisen nimensäkin. Silmät ovat suuret. Molemmilla sukupuolilla on alkeelliset 0,3-0,35 mm pitkät selvästi tiheäkarvaiset siipisuonettomat etusiivet. Takasiivet puuttuvat. Tuntosarvet ovat pitkät ja rihmamaiset. Molemmat sukupuolet ääntelevät.

Suomesta laji on ilmeisesti tavattu vain muutaman kerran, mutta todennäköisesti laji on luultua yleisempi. Laji viihtyy erityisesti kosteissa tiloissa, kuten kellareissa. Keski- ja Etelä-Euroopassa, mutta osittain myös Ruotsissa, laji esiintyy luonnonvaraisena ainakin lintujen pesissä.

Laji lisääntyy todennäköisesti pääsääntöisesti neitseellisesti (partenogeneettisesti).

Ohjaspölytäistä ei ole mitään haittaa sisätiloissa, mutta sen esiintyminen runsaana saattaa indikoida kohonnutta kosteuspitoisuutta ja siten sienirihmastoja (homeita), joita se käyttää ravintonaan, esimerkiksi kankaisissa huonekaluissa tai kirjoissa.

Ohjaspölytäi – Lepinotus patruelis