Kaskaat (Auchenorrhyncha) ovat Suomessa pienikokoisia kasvinsyöjähyönteisiä, joille ominaista on niiden kyky tuottaa ääntä takaruumiissa sijaitsevien ääntelyelinten avulla.

Kaskaiden päässä on hyvin lyhyet ja kärkijaokkeestaan sukasmaiset tuntosarvet. Verkkosilmät ovat yleensä selvästi näkyvissä, vaikka ne voivatkin käsittää vain muutaman ommatidin. Pistesilmiä on tavallisesti kaksi tai kolme. Suuosat ovat pistävät ja imevät. Ne muodostavat nivelikkään imukärsän, joka levossa pään alla taaksepäin suuntautuneena. Imukärsä on selvästi pään jatkeena. Keskiruumiin 1. jaoke (prothorax) on kaskailla useimmiten pieni muodostaen vain kaulusmaisen muodostuman pään taakse, mutta se voi olla joskus suuri ja selvästi erottuvakin. Keskiruumiin 2. ja 3. jaoke ovat yleensä hyvin kehittyneet kolmannen jaokkeen ollessa suhteellisen pieni. 2. jaokkeen (mesothorax) kilveke (scutellum) erottuu yleensä selvästi. Siipiä on tavallisesti kaksi paria siipiä: etusiivet ovat usein kitinisoituneet ja nahkamaiset, takasiivet kalvomaiset. Levossa siivet ovat tavallisesti kattolaskuisesti takaruumiin päällä. Siipisuonitus on melko täydellinen. Kaskaiden jalat ovat yleensä hoikat ja yksinkertaiset. Nilkat ovat 3-jaokkeiset. Takaruumiissa ei ole peräsukasia. Useimpien lajien naarailla on leveä, sapelimainen munanasetin.

Suomalaiset lajit hyvin pienestä pienehköön, useimmiten alle 5 mm.

Suomen suurin laji vuorilaulukaskas, Citadetta montana, jonka ruumiin pituus voi olla yli 20 mm.

Toukat aikuisen kaltaisia, mutta siivettömiä.

Kaskaat – Auchenorrhyncha

Ei tyyppinäytteitä

Tyyppinäytteet

Ei kansallisia tieteellisiä kokoelmanäytteitä

Kansalliset tieteelliset kokoelmanäytteet