Sepelkyyhky – Columba palumbus
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- BirdLife Suomi ry., Suomessa tavatut lintulajit, http://www.birdlife.fi/havainnot/rk/suomessa_tavatut_lintulajit.shtml, 8.3.2015
LINKKI
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
Alkuperä ja yleislevinneisyys
Sepelkyyhky on läntisen Euraasian laji, jonka levinneisyysalue kattaa suurimman osan Euroopasta, osia Luoteis-Afrikasta, Lähi-idästä sekä erillisen esiintymisalueen Keski-Aasiassa. Pohjoiset populaatiot talvehtivat Länsi-Euroopassa ja Välimeren ympäristössä (BirdLife International 2018). Suomessa sepelkyyhkyä tavataan lähes koko maassa, se puuttuu lähinnä pohjoisimmasta Lapista. Sepelkyyhky oli pitkään metsissä pesivä maaseudun laji, mutta 2000-luvuna aikana laji on levittäytynyt myös kaupunkeihin. Pesimäkannan koko on arviolta 250 000 paria (Valkama ym. 2011).
Esiintyminen Haliaksella
Kevään ensimmäiset sepelkyyhkyt saapuvat yleensä maaliskuun alkupuoliskolla. Kevätkauden päämuutto havaitaan huhtikuun puolivälissä ja muuttoliikehdintää nähdään pitkälle loppukesään asti. Kesäkuukausina havaitaan jonkin verran kierteleviä lintuja ja syysmuutto käynnistyy syyskuun alussa. Syksyllä sepelkyyhkyjen muutto ohjautuu mantereelta Hankoniemen kärkeen, ja havaintomäärät ovat yli kymmenkertaisia kevään määriin nähden. Päämuutto on todella näyttävää, syyskuun lopussa ja lokakuun alussa voi havaita enimmillään usean kymmenen tuhannen sepelkyyhkyn päivämuuttoja. Muutto hiipuu nopeasti lokakuun puolivälin jälkeen, viimeisiä muuttajia nähdään vielä marraskuun ja joulukuun puolella.
Kuvaaja esittää havaintojen ajallista jakaumaa, joka ei ole sama asia kuin lajin runsastuminen/väheneminen.
Tästä taksonista tehtyihin havaintoihin on kirjattu seuraavia biotooppitietoja