Komeanaamiokärpänen (mustanaamiokärpänen) – Physocephala nigra
- Yleiskuvaus
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Uhanalaisuus
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
Levinneisyys Suomessa
Suomessa komeanaamiokärpänen oli 1800-luvulla ja ilmeisesti vielä 1900-luvun alussa laajalle levinnyt, mutta toisen maailmansodan jälkeen laji on havaittu vain muutaman kerran.
Vanhoja (varmasti tai todennäköisesti ennen vuotta 1950) havaintoja on seuraavista maakunnista:Ahvenanmaa (Al). Yksi löytö (Eckerö) 1800-luvun lopusta tai aivan 1900-luvun alusta (O. Reuter leg.); Varsinaissuomi (Ab). Yhteensä kymmenen havaintoa: Uusikaupunki x2 ja Parainen ennen vuotta 1950 , Karjalohja x2 (molemmat ennen vuotta 1935), Kaarina (Kakkarainen, 1800-luku), Kaarina (Kuusisto, 1800-luku), Turku 1800-luvulta, Lohja vuonna 1918. Kaikkien havaintojen tarkka paikka on tuntematon; Uusimaa (N). Yhteensä yhdeksän havaintoa: Espoo x2 (molemmat ilmeisesti 1800-luvulta), Hanko (Tvärminnen eläintieteellinen asema, todennäköisesti väliltä 1908-1950, leg. R. Frey), Porvoo (1930-luvulta?), Siuntio (1800-luvulta), Helsinki x2 (1800-luvulta), Kirkkonummi x2 (1800-luvulta). Vain Tvärminnen havainnon paikka tiedetään kuntaa tarkemmin; Etelä-Karjala (Ka). Kotka (leg. A. Ulvinen). Todennäköisesti väliltä 1920-1950. Tarkka paikka tuntematon; Satakunta (St). Yläne, 1800-luvulta; Etelä-Häme (Ta). Yhteensä viisi tai kuusi löytöpaikkaa. 'Tavastia' x2 (Hämeenlinnan seudulta, 1800-luku sekä vain paikkaetiketillä varustettu vanha yksilö), Janakkala (1910-luku), Pirkkala (1900-luvun alkupuoliskolta), Valkeakoski (1900-luvun alkupuoliskolta)), Ruovesi (1800-luku); ? Etelä-Savo (Sa). Ilmoitettu tästä maakunnasta K. Winqvistin kokoamassa kärpästen maakuntahavaintojen taulukossa (julkaisematon), mutta varmaa näyteyksilöä ei ole sittemmin nähty; Laatokan Karjala (Kl). Ilmoitettu tästä maakunnasta K. Winqvistin kokoamassa kärpästen maakuntahavaintojen taulukossa (julkaisematon), mutta varmaa näyteyksilöä ei ole sittemmin nähty; Pohjois-Savo (Sb). 2 exx Maaninka, Tuovilanlahti vuodelta 1865; Pohjois-Karjala (Kb). Liperi (ennen vuotta 1950). Pyhäselkä (Hammaslahti) v. 1927. Tarkkoja paikkoja ei tiedetä; Pohjois-Pohjanmaa, eteläinen (Oba). Liminka (leg. Tolvanen, todennäköisesti 1800-luvun lopusta).
Toisen maailmansodan jälkeen lajia on havaittu hyvin harvoin:
1. Ka: Hamina (Vehkalahti). Kaksi löytöä (7.6.1953 ja 22.6.1955, molemmat leg. L. Fagerström). Tarkka paikka tuntematon.
2. Kb: Ilomantsi, Käenkoski (KKJY noin 6985:3700). Yksi yksilö 1.7.1972, leg. M. Koponen. Aivan tarkkaa löytöpaikka ei tässäkään tapauksessa tunneta: se on havaitsijan muistikuvan mukaan Käenkosken kylässä, kävelymatkan päässä erämatkailukeskuksesta.
3. St: Siikainen. Yksi naaras. 26.6.2010. Leg. J. Kirjavainen.
Alkuperä ja yleislevinneisyys
Komeanaamiokärpänen on transpalearktinen laji (Clements 2010). Se tunnetaan lähes kaikista Länsi- ja Keski-Euroopan maista Alppien pohjoispuolelta. Levinneisyys Itä-Euroopassa tunnetaan hyvin puutteellisesti. Suomen lähialueilta komeanaamiokärpänen on tavattu Ruotsista ja Tanskasta, mutta ei Norjasta tai Virosta. Latviasta se kyllä tunnetaan (Karpa 2008).
Kuvaaja esittää havaintojen ajallista jakaumaa, joka ei ole sama asia kuin lajin runsastuminen/väheneminen.
Tästä taksonista tehtyihin havaintoihin on kirjattu seuraavia biotooppitietoja