Merilokki – Larus marinus
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Uhanalaisuus
- BirdLife Suomi ry., Suomessa tavatut lintulajit, http://www.birdlife.fi/havainnot/rk/suomessa_tavatut_lintulajit.shtml, 8.3.2015
LINKKI
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
Alkuperä ja yleislevinneisyys
Merilokin pesimäalueet keskittyvät Länsi-Eurooppaan, Fennoskandiaan ja Pohjois-Amerikan itärannikolle. Lisäksi merilokkeja pesii eteläisessä Grönlannissa, Islannissa ja Huippuvuorilla (BirdLife International 2018). Suomessa merilokkia tavataan kaikkialla merialueiden saaristossa, sekä eteläisimmän Suomen, Kainuun ja Lapin suurimmilla järvenselillä. Koko maan pesimäkannan nykyiseksi kooksi on arvioitu noin 2 500 paria (Valkama ym. 2011). Merilokit ovat paikkalintuja tai lyhyen matkan muuttajia, suomalaisista linnuista valtaosa talvehtii eteläisellä Itämerellä (Valkama ym. 2014).
Esiintyminen Haliaksella
Merilokkia tavataan Haliaksella vuoden ympäri. Ensimmäiset kevätmuuttajat saapuvat helmi-maaliskuun vaihteessa, ja suurin osa kevätmuuttajista havaitaan maalis- ja huhtikuun aikana. Myös paikallisten lintujen määrät ovat suurimmillaan kevätmuuton aikana. Ensimmäisiä syysmuuttajia havaitaan heinä-elokuun vaihteessa, syysmuutto jatkuu pitkälle marraskuulle ja syyskauden viimeisiä nähdään vielä vuodenvaihteen jälkeen. Merilokki on aseman alueella säännöllinen, mutta harvalukuinen pesimälaji. Talvikuukausina merilokki on myös säännöllinen, mutta harmaalokkia huomattavasti harvalukuisempi talvehtija.
Kuvaaja esittää havaintojen ajallista jakaumaa, joka ei ole sama asia kuin lajin runsastuminen/väheneminen.
Tästä taksonista tehtyihin havaintoihin on kirjattu seuraavia biotooppitietoja