Pitkäaikaismuutokset

Haliaksella havaittujen merilokkien määrät ovat puoliintuneet pitkällä aikavälillä. Merilokkien määrät kasvoivat 1980-luvulla, mutta taantuivat 1990-luvulla. Havaintomäärien kehitykset ovat olleet vaihtelevia sen jälkeen, kun määrät kääntyivät nousuun uudelleen 2000-luvun alussa, ja kääntyivät 2010-luvulla jälleen laskuun. Haliaksen aineisto kuvaa osittain merilokin kannankehitystä, saaristolintuseurannan mukaan pesimäkanta kasvoi 1980-luvulla (Lehikoinen ym. 2008, Hario & Rintala 2008), mutta on sen jälkeen ollut tasaisessa, ajoin jopa jyrkässä ja lähes huolestuttavassa laskussa (Hario & Rintala 2014).

Haliaksen havaintomäärien suurin pudotus on havaittavissa erityisesti talviajan havainnoissa. Talvihavaintojen väheneminen johtunee useamman tekijän yhteisvaikutuksesta, taustalla lienee pesimäkannan taantumista, mutta Hangon kaatopaikan sulkeminen sekä teollisen kalastuksen loppuminen alueella varmaankin vaikuttavat. Sen sijaan kevät- ja kesäkauden havaintomäärät ovat viime vuosina pudonneet huomattavasti 2000-luvun määristä, heijastaen Tulliniemen saariston pesimäkannan viimeaikaista taantumista.

Merilokki – Larus marinus