Liro – Tringa glareola

Liro pesii laajalla vyöhykkeellä Euraasian mantereella, pesimäalueen ulottuessa Skotlannista Fennoskandian kautta Itä-Eurooppaan ja Venäjän itäosiin. Talvehtimisalueet ovat Afrikassa Saharan eteläpuolella, Lähi-idän kaakkoisosissa, Intiassa, Kaakkois-Aasiassa ja Australiassa (BirdLife International 2018). Liro on Suomen runsaslukuisin kahlaaja, ja sen pesimäkannaksi on arvioitu 300 000 – 400 000 paria. Esiintymisalue painottuu maan pohjoiseen osaan, ja kanta on harvennut eteläisimmässä osassa maata (Valkama ym. 2011).

Esiintyminen Haliaksella

Haliaksella liro on suosirrin jälkeen runsaslukuisin läpimuuttava kahlaaja. Keväällä ensimmäiset yksilöt saapuvat huhtikuun viimeisellä viikolla. Kevätmuutto on nopea, toukokuun puolivälin jälkeen määrät laskevat jyrkästi kohti kuun loppua. Päämuutto on toukokuun kahden ensimmäisen viikon aikana. Aineistosta erottuu muutama yli 500 yksilön päivä, huippuna 8.5.2010., jolloin havaittiin peräti 1015 paikallista ja 617 muuttavaa liroa.

Syysmuutto alkaa muiden viklojen tapaan vanhojen naaraiden muutolla, perässä seuraavat vanhat koiraat ja nuoret linnut. Haliaksella vanhat linnut rengastettiin noin kaksi viikkoa ennen nuoria (Lehikoinen ym. 2014). Muuttajien määrät kasvavat juhannuksen jälkeen, huipentuen heinäkuun lopun ja elokuun loppupuolen väliselle ajalle. Aineistosta erottuu yksi päivä reilusti yli muiden: 24.7.2010 havaittiin 150 paikallista ja huikeat 1704 muuttavaa liroa. Tämä on selkeästi yli keskimääräisen, koska paikallisia lasketaan syysmuuton päämuuttoaikaan keskimäärin noin 42 ja muuttavia reilut 27 päivässä. Syyskuun ensimmäisen viikon jälkeen liro on erittäin harvalukuinen, ja myöhäisin havainto aseman alueelta on 10.10.2001.