Pitkäaikaismuutokset

Kurjen runsastuminen on ollut hurjaa, Haliaksen kurkimäärät ovat seurantajakson aikana kasvaneet moninkertaisesti. Havaintomäärät vastaavat Suomen pesimäkannan kasvua (Väisänen ym. 2018, Valkama ym. 2011). Kannankasvun myötä kurjen levinneisyysalue on levittäytynyt pohjoisempaan sekä tiivistynyt mm. Pirkanmaalla, Savossa ja Kainuussa. Kurkien määrät ovat olleet kasvussa myös suomalaisten lintujen päätalvehtimisalueilla Iberian niemimaalla ja Itä-Afrikassa (Wetlands International 2018).

Haliaksen kautta muuttaa laajalla alueella Länsi-, Keski- ja Pohjois-Suomessa pesiviä kurkia, lisäksi todennäköisesti osa pohjoisen Ruotsin pesimäkannasta. Nämä kurjet noudattavat pesimäkantamme keskistä ja läntistä muuttoreittiä: linnut levähtävät mm. Unkarissa, ja talvehtivat Luoteis-Afrikassa ja Iberian niemimaalla. Itä-Suomessa pesivät ja Itä-Afrikassa talvehtivat suosivat itäisempiä muuttoreittejä (Valkama ym. 2013). Suurikokoisena lintuna kurki suosii muuttosuunnan myötäisiä tuulia, joskin alueelliset erot tuuliolosuhteissa vaikuttavat siihen, miten muutto ohjautuu – mm. tuuliolosuhteiden vaihtelut selittävät kurkimäärien vuosien välistä vaihtelua. Hangossa voimakkaimmat syksyiset kurkimuutot havaitaan pohjoistuulilla, ja Haliaksella kerättyä kurkiaineistoa on käytetty visuaalisena esimerkkinä sääaineiston ja muuttoaineiston yhdistämisestä kertovassa julkaisussa (Koho ym. 2014).

Kurki – Grus grus