Pitkäaikaismuutokset

Nuolihaukan havaintomäärät yli kolminkertaistuivat seurantajakson aikana, määrät ovat runsastuneet sekä kevät- että syyskaudella. Ruotsissa Falsterbon lintuasemalla havaittujen nuolihaukkojen määrät ovat myös runsastuneet, joskin hitaammalla tahdilla kuin Haliaksella (Falsterbo Bird Observatory 2022). Lajin levinneisyys Suomessa ei ole merkittävästi muuttunut (Valkama ym. 2011), mutta petolintujen ruutuseurannan mukaan pesimäkanta kasvoi 1980-luvulta 2000-luvulle, ja on 2010-luvun alun jälkeen kääntynyt laskuun (Honkala ym. 2023). BirdLife Internationalin (2019) mukaan maailmankanta on ilmeisesti taantumassa, elinympäristöjen katoamisen ja muun ihmisvaikutuksen seurauksena.

Nuolihaukan kevätmuutto aikaistui keskimäärin kolmella vuorokaudella seurantajakson aikana. Aikaistuminen oli voimakkaampaa 2010-luvulle asti, mutta 2020-luvulla kevätmuutto hieman viivästyi. Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta keskimääräisellä eurooppalaisella muuttolinnulla kevätmuutto on aikaistunut keskimäärin viikolla. Muuton ajoittumisen muutokset johtavat siihen, että lintujen alueellinen ja ajallinen esiintyminen muuttuu. Kevätmuuton ajoittumisen muutoksilla voi olla vaikutusta pariutumiseen ja poikastuottoon (Lehikoinen ym. 2019). Lintujen kevätmuuton aikaistuminen on merkittävä muutos lintujen vuodenaikaisesiintymisessä ja osoittaa, kuinka nopeasti linnut voivat reagoida ympäristönmuutoksiin.

Nuolihaukka – Falco subbuteo