Punajalkahaukka – Falco vespertinus
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- BirdLife Suomi ry., Suomessa tavatut lintulajit, http://www.birdlife.fi/havainnot/rk/suomessa_tavatut_lintulajit.shtml, 8.3.2015
LINKKI
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
Alkuperä ja yleislevinneisyys
Punajalkahaukan levinneisyysalue kattaa laajoja alueita Itä-Euroopasta ja Keski-Aasiasta. Laji suosii avoimia ja puoliavoimia ympäristöjä, pesii usein yhdyskunnissa, ja saalistaa ravinnokseen lähinnä suuria hyönteisiä. Punajalkahaukat talvehtivat pääsääntöisesti eteläisessä Afrikassa (BirdLife International 2019). Suomessa punajalkahaukka on lähinnä loppukeväästä ja alkusyksystä tavattava harvalukuinen harhailija, mutta varmistettuja pesintöjäkin tunnetaan. Viimeisimmässä Lintuatlaksessa todettiin kymmenen mahdollista ja yksi todennäköinen pesintä, mutta viimeisin varmistettu pesintä on vuodelta 2003 (Valkama ym. 2011).
Esiintyminen Haliaksella
Haliaksella punajalkahaukka on lähes jokavuotinen pikkuharvinaisuus, joka on havaittu asemalla noin viisikymmentä kertaa. Suurin osa havainnoista on syyskaudelta, elokuun puolivälin ja syyskuun puolivälin väliseltä jaksolta. Kevätkauden havainnot keskittyvät toukokuulle ja kesäkuun alkuun.
Punajalkahaukan havaintomäärät yli kymmenkertaistuivat seurantajakson aikana. Laji tunnetaan voimakkaista syysvaelluksista, joiden taustalla ovat lintuja Suomeen tuovat lämpimät kaakkoisvirtaukset. Vaellukset ovat voimistuneet 2000-luvun aikana ja syksyllä 2022 Suomessa havaittiin arviolta noin 1 600 punajalkahaukkaa. Edellinen voimakas vaellus havaittiin syksyllä 2019 (Rissanen ym. 2023). Vaellusten syitä ja niiden voimistumista ei täysin ymmärrettä, mutta syitä saattavat olla poikkeuksellisen hyvä pesimävuosi tai lähtöalueilla vallitsevat kuivuudet. Punajalkahaukan maailmankanta on ilmeisesti taantumassa (Salmela & Toivanen 2022).
Kuvaaja esittää havaintojen ajallista jakaumaa, joka ei ole sama asia kuin lajin runsastuminen/väheneminen.
Tästä taksonista tehtyihin havaintoihin on kirjattu seuraavia biotooppitietoja