Lapasotka – Aythya marila
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Uhanalaisuus
- Vi – Itämeri
- Vsk – karut järvet ja lammet
- Vakiintunut
- BirdLife-kategoria A (ilm. luonnonvaraisena tavattu ainakin kerran v. 1949 jälkeen)
- Säännöllinen pesijä
- BirdLife Suomi ry., Suomessa tavatut lintulajit, http://www.birdlife.fi/havainnot/rk/suomessa_tavatut_lintulajit.shtml, 8.3.2015
LINKKI
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Esiintyy havaintodatan perusteella – ei asiantuntijan arvioima
Alkuperä ja yleislevinneisyys
Lapasotka on pohjoinen laji, jonka levinneisyysalue ulottuu Fennoskandiasta itäiselle Venäjälle ja Alaskasta Kanadan länsiosiin. Suomessa lapasotka on harvalukuinen pesimälaji, jota tavataan rannikkoseudulla, saaristossa ja Lapin pohjoisosissa (BirdLife Intenational 2018, Valkama ym. 2011). Osa Venäjällä pesivästä kannasta muuttaa keväisin Suomenlahden kautta pesimäalueilleen, ja lajia havaitaan myös syysmuutolla. Lapasotka on säännöllinen, mutta tukkasotkaa huomattavasti harvalukuisempi talvehtija.
Esiintyminen Haliaksella
Haliaksella lapasotka on lähinnä talvikuukausina ja muuttoaikaan tavattava laji. Kevätmuutto ajoittuu huhtikuun loppuun ja toukokuun alkupuoliskolle. Määrät jäävät vaatimattomiksi Suomenlahden itäosiin verrattuna ja Haliaksen päämuutto käsittää usein joitakin kymmeniä yksilöitä. Syysmuutolla laji on usein harvalukuisempi kuin keväällä, syysmuutto ajoittuu syyskuun lopun ja marraskuun lopun väliselle jaksolle. Lapasotka on Haliaksella säännöllinen talvehtija, ja joinain talvina asemalta on havaittu useamman kymmenen yksilön parvia.
Lapasotkan havaintomäärissä on huomattavan suuria vuosien välisiä vaihteluita, kuitenkin havaintomäärät kasvoivat seurantajakson aikana. Suomen pesimäkanta on kuitenkin taantunut voimakkaasti, ja lajia uhkaavat mm. metsästys ja ympäristömyrkyt (Valkama ym. 2011). Lisäksi koko maailmankannan arvellaan taantuneen (BirdLife International 2018). Harvalukuisella, mutta parveutuvalla lajilla yksikin parvi voi vaikuttaa aineistoon, ja talvehtimisolosuhteiden tai muuttoreittien muutokset saattavat olla havaintomäärien kasvun taustalla.
Kuvaaja esittää havaintojen ajallista jakaumaa, joka ei ole sama asia kuin lajin runsastuminen/väheneminen.
Tästä taksonista tehtyihin havaintoihin on kirjattu seuraavia biotooppitietoja