Heinätavi – Spatula querquedula

Heinätavi on euraasialainen laji, jonka pesimäalueet ulottuvat Länsi-Euroopasta pitkälle Venäjän itäosiin. Heinätavi on pitkänmatkan muuttaja, talvehtimisalueet sijaitsevat pääsääntöisesti Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa ja Etelä-Aasiassa. Suomessa heinätavi esiintyy levinneisyysalueensa reunalla. Se pesii rehevillä lintujärvillä ja kaikkein runsaskasvustoisimmilla rannikon lahdilla. Heinätavi on harvalukuinen pesimälaji, Suomen pesimäkannan kooksi on arvioitu vain noin 1 000 – 2 000 paria, kannan keskittyessä Suomen etelä- ja keskiosiin (BirdLife International 2020, Valkama ym. 2011).

Esiintyminen Haliaksella

Haliaksella heinätavi on harvalukuinen läpimuuttaja, kevätmuutto alkaa huhtikuun puolivälistä kesäkuun alkuun, syysmuutto elokuulta syyskuun loppuun. Heinätavin havaintomäärät ovat vähentyneet voimakkaasti seurantajakson aikana ja todennäköisimmin lajia tapaa Tulliniemellä huhtikuun lopussa tai toukokuun alussa.

Heinätavi on yksi voimakkaimmin taantuvista vesilinnuista Suomen pesimälajistossa. Taantuman syyksi arvellaan elinympäristöjen muutoksia (pesimävesistöjen rehevöityminen, vieraslajien aiheuttama kasvanut saalistuspaine) sekä metsästys (Valkama ym. 2011). Heinätavi on luokiteltu Suomessa vaarantuneeksi lajiksi, ja on edelleen uhanalaisuudesta huolimatta riistalaji (Hyvärinen ym. 2019). Heinätavin maailmankanta on taantunut, esimerkiksi sopivien pesimäympäristöjen vähenemisen, metsästyksen sekä vieraspetojen takia (BirdLife International 2020).