Tavi – Anas crecca

Tavi on todella laajalle levittynyt laji, joka pesii suurimmassa osassa Eurooppaa, Keski- ja Pohjois-Aasiaa sekä Pohjois-Amerikkaa. Talvehtimisalueita sijaitsee laajalti mm. Länsi-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Etelä-Aasiassa. Suomessa tavi on runsaslukuinen pesimälaji, sinisorsan ohella runsaslukuisimpia sorsiamme, joka pesii lähes kaikenlaisilla rehevillä vesistöillä, saaristosta tunturialueiden kosteikoille. Tavi karttaa ulkosaaristoa ja karuimpia järviä. Suomen pesimäkannan kooksi on arvioitu noin 20 000 paria (BirdLife International 2019, Valkama ym. 2011). Rengastusaineiston perusteella suomalaiset tavit muuttavat lounaaseen, rengaslöytöjen painopiste on Ranskan rannikkoseudulla ja Brittien saarella (Saurola ym. 2013).

Esiintyminen Haliaksella

Tavi on Haliaksella runsaslukuinen läpimuuttaja, jonka havaintomäärät ovat suurimmillaan kevään ja syksyn päämuuttoaikoina. Kevätmuutto alkaa maaliskuun lopulla, huipentuu huhti-toukokuun vaihteen useiden satojen lintujen kerääntymiin. Kevätmuutto hiipuu nopeasti toukokuun edetessä. Tavi on pesinyt Haliaksen alueella muutamaan otteeseen 2000-luvulla ja usein Gåsörsvikenillä havaitaan kesäisiä sulkasatoisia lintuja. Syysmuutto alkaa heinäkuun lopulla, huipentuu elokuun loppupuoliskolla ja viimeisiä syysmuuttajia havaitaan vielä lokakuun lopulla ja marraskuussa.

Pitkäaikaismuutokset

Tavin havaintomäärät kaksinkertaistuivat Haliaksella seurantajakson aikana. Runsastuminen alkoi 1990-luvun loppupuolella (Lehikoinen ym. 2008), ja on jatkunut edelleen 2010-luvulla. Runsastuminen on yhteyksissä Euroopan talvikannan kasvamiseen (Wetlands International 2019). Suomen pesimäkanta on vesilintulaskentojen mukaan vaihdellut voimakkaasti vuosien välillä, ja kokonaisuudessaan taantunut loivasti 1990-luvulta alkaen (Laaksonen ym. 2019).

Tavin kevätmuuton ajoittumisessa ei havaittu merkitsevää muutosta, mutta syysmuutto viivästyi keskimäärin kuudella vuorokaudella seurantajakson aikana. Muuton ajoittumisen muutokset johtavat siihen, että lintujen alueellinen ja ajallinen esiintyminen muuttuu. Kevätmuuton ajoittumisen muutoksilla voi olla merkitystä pariutumiseen ja poikastuottoon, vastaavasti syysmuuton viivästyttäminen voi vaikuttaa lajien metsästettävyyteen, jolloin vesilintujen metsästettävyys kasvaa Pohjois-Euroopassa ja vähenee Etelä-Euroopassa (Lehikoinen ym. 2019, Lehikoinen & Jaatinen 2012).