Haapana Mareca penelope

Kyllä
Esiintyminen Suomessa
Ensisijainen elinympäristö
Toissijainen
Esiintymisen tyyppi
Julkaisu esiintymisestä
  • BirdLife Suomi ry., Suomessa tavatut lintulajit, http://www.birdlife.fi/havainnot/rk/suomessa_tavatut_lintulajit.shtml, 8.3.2015
    LINKKI

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Alkuperä ja yleislevinneisyys

Haapana pesii laajalla alueella Pohjois-Euroopassa ja -Aasiassa. Laji on lyhyenmatkan muuttaja, ja Euroopan pesimäkanta talvehtii pääosin Länsi-Euroopassa. Suomessa laji pesii koko maassa (Valkama ym. 2011). Suomen haapana kanta on taantunut 2000-luvulla ja pesimäaikaisten seurantojen perusteella 2010-luvun kanta on noin puolet 1990-luvun puolivälin tilanteesta (Lehikoinen ym. 2013).

Esiintyminen Haliaksella

Haliaksella haapana on runsaslukuinen vesilintu, jota tavataan etenkin kevät- ja syysmuuton aikaan. Lajista ei ole varmistettuja pesintöjä Tulliniemen alueelta, ja toisaalta talvihavainnotkin ovat harvinaisia. Lajin havaintomäärät ovat runsastuneet myös Haliaksella jo pitkään, mikä heijastelee Venäjän läpimuuttavan kannan runsastumista (Lehikoinen ym. 2008), mahdollisesti parantuneita levähdysmahdollisuuksia Uddskatanilla sekä optiikan kehittymistä, minkä ansiosta kauempaa muuttavat parvet on mahdollista määrittää lajilleen.

Haapanan kevätmuutto käynnistyy maaliskuun lopulla tai huhtikuun alussa. Päämuutto ajoittuu huhtikuun puoliväliin tai jälkipuoliskolle, jolloin asemalta voidaan havaita toistasataa lintua päivässä. Yksittäisiä syysmuuttavia koiraita voidaan nähdä jo kesäkuussa, mutta varsinainen syysmuutto käynnistyy elokuun puolivälissä. Runsaampaa syysmuuttoa havaitaan elokuun lopulta lokakuun alkuun, jolloin Tulliniemen ohitse voi muuttaa jopa tuhansia haapanoita päivässä. Yli sadan levähtäjän syyskerääntymät ovat säännöllisiä Gåsörsuddenin ympäristössä. Marraskuun alussa laji alkaa olla jo harvinainen.

Pitkäaikaismuutokset

Kevätmuuton ajoitus on aikaistunut keskimäärin kuudella vuorokaudella seurantajakson aikana. Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta keskimääräisellä eurooppalaisella muuttolinnulla kevätmuutto on aikaistunut keskimäärin viikolla. Muuton ajoittumisen muutokset johtavat siihen, että lintujen alueellinen ja ajallinen esiintyminen muuttuu. Kevätmuuton ajoittumisen muutoksilla voi olla vaikutusta pariutumiseen ja poikastuottoon (Lehikoinen ym. 2019). Lintujen kevätmuuton aikaistuminen on merkittävä muutos lintujen vuodenaikaisesiintymisessä ja osoittaa, kuinka nopeasti linnut voivat reagoida ympäristönmuutoksiin.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Aleksi Lehikoinen

CC BY 4.0

Tästä taksonista tehtyihin havaintoihin on kirjattu seuraavia biotooppitietoja