Metsähanhiryhmä (- metsähanhi
? ) – Anser fabalis sensu lato
- metsähanhi
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Uhanalaisuus
- BirdLife Suomi ry., Suomessa tavatut lintulajit, http://www.birdlife.fi/havainnot/rk/suomessa_tavatut_lintulajit.shtml, 8.3.2015
LINKKI
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
Alkuperä ja yleislevinneisyys
Metsähanhi on laajalla alueella pohjoisessa Euraasiassa pesivä laji, jonka eurooppalaiset kannat talvehtivat Pohjanmeren rannikolla sekä Keski- ja Etelä-Euroopassa. Suomessa pesii lähinnä metsähanhen nimialalajia (taigametsähanhi Anser fabalis fabalis), kannan keskittyessä metsä-Lappiin, Kainuuseen, Pohjanmaalle ja Pohjois-Karjalaan (Valkama ym. 2011). Sekä taiga- että tundrametsähanhea (Anser fabalis rossicus) tavataan Suomessa runsaslukuisena läpimuuttajana keväin ja syksyin.
Esiintyminen Haliaksella
Hangon lintuasemalla metsähanhia tavataan keväällä maaliskuulta toukokuulle ja syksyllä syyskuulta lokakuulle. Keväällä päiväsummat ovat korkeintaan muutamia satoja lintuja. Syksyisin päiväsummat ovat hieman suurempia, lähinnä muutamia satoja lintuja, muuton keskittyessä syyskuun loppuun ja lokakuun alkuun.
Pitkäaikaismuutokset
Metsähanhi on runsastunut Haliaksella seurantajakson aikana, pitkällä aikavälillä havaintomäärät ovat moninkertaistuneet, mutta määrissä on ollut huomattavaa vuosien välistä vaihtelua (Lehikoinen ym. 2008). Runsastumisen taustalla on sekä muuttoreiteissä ja hanhien käyttämissä ruokailualueissa tapahtuneet muutokset, sekä pesimäkantojen muutokset. Huomattavaa on, että metsähanhen eri alalajien kannat kehittyvät eri tavoin, taigametsähanhi on taantuva alalaji talvehtimisalueiden talvikantojen perusteella, mutta tundrametsähanhi puolestaan runsastuu (Wetlands International 2018).
Metsähanhen kevätmuutto on aikaistunut seurantajakson aikana noin kolmella viikolla. Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta keskimääräisellä eurooppalaisella muuttolinnulla kevätmuutto on aikaistunut keskimäärin viikolla. Muuton ajoittumisen muutokset johtavat siihen, että lintujen alueellinen ja ajallinen esiintyminen muuttuu. Kevätmuuton ajoittumisen muutoksilla voi olla vaikutusta pariutumiseen ja poikastuottoon (Lehikoinen ym. 2019).
Metsähanhen syysmuutto on viivästynyt keskimäärin kuudella vuorokaudella seurantajakson aikana. Haliaksen aineistoa on käytetty laajemmin vesilintulajien syysmuuton ajoittumisessa tapahtuneisiin muutoksiin. Ilmastonmuutoksen lisäksi vuodenaikaisesiintymisen muutosten taustalla voi olla myös metsästys- tai saalistuspaineessa tapahtuneet muutokset muuttoreittien varrella (Lehikoinen & Jaatinen 2012).
Kuvaaja esittää havaintojen ajallista jakaumaa, joka ei ole sama asia kuin lajin runsastuminen/väheneminen.
Tästä taksonista tehtyihin havaintoihin on kirjattu seuraavia biotooppitietoja