Laulujoutsen – Cygnus cygnus

Laulujoutsen pesii laajalla alueella Euroopassa ja Länsi-Aasiassa. Laji on pääasiassa lyhyenmatkan muuttaja, mutta paikoin Keski-Euroopassa nykyään myös paikkalintu. Pohjois-Euroopan pesimäkannat joutuvat siirtymään etelämmäksi vesistöjen jäätyessä. Suomessa laji pesii lähes koko maassa puuttuen vain aivan pohjoisimmasta Tunturi-Lapista ja ulkosaaristosta (Valkama ym. 2011). Kanta on runsain Keski-Suomen ja Metsä-Lapin järvirikkailla alueilla (Lehikoinen ym. 2016). Laulujoutsen kanta on runsastunut voimakkaasti 1950-luvulta, jolloin laji oli sukupuuton partaalla Suomessa. Lajin levinneisyys on levittäytynyt kohti etelää, ja pesimäkanta on yli kymmenkertaistunut sitten 1980-luvun (Lehikoinen ym. 2013).

Esiintyminen Haliaksella

Haliaksella laulujoutsen on melko runsaslukuinen vesilintu, jota tavattiin aseman alkuaikoina vain muuttokausina ja talvella, mutta kannan kasvaessa lajia havaitaan nykyään myös kesäisin. Vaikka Hangossa pesii jo useita laulujoutsenpareja (Välimäki ym. 2005), lajin pesintää ei ole toistaiseksi varmistettu Tulliniemen alueelta. Meren jäätyminen pakottaa laulujoutsenet poistumaan kokonaan ympäröivästä saaristosta. Leutoinakin talvina Gåsörsuddenin ympäristössä talvehtivien laulujoutsenten määrät ovat vaatimattomampia kuin kyhmyjoutsenella, korkeintaan muutamia kymmeniä yksilöitä. Lajin havaintomäärät ovat runsastuneet myös Haliaksella, mutta eivät yhtä voimakkaasti kuin Suomen pesimäkanta. Tämä johtunee siitä, että Haliaksen läpi muuttaa myös Venäjän pesimäkantaa (Lehikoinen ym. 2008).

Laulujoutsenen kevätmuutto tapahtuu aikaisin ja päämuutto ajoittuu nykyään maaliskuun jälkipuoliskolle, mutta muuttavia havaitaan vielä pitkälle huhtikuulle. Suurimmat paikalliskerääntymät havaitaan talvisin ja määrät vähenevät lintujen lähtiessä kevätmuutolle. Kevätmuuton ajoitus on aikaistunut yli kaksi viikkoa 1980-90-luvulta lähtien. Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta keskimääräisellä eurooppalaisella muuttolinnulla kevätmuutto on aikaistunut keskimäärin viikolla. Muuton ajoittumisen muutokset johtavat siihen, että lintujen alueellinen ja ajallinen esiintyminen muuttuu. Kevätmuuton ajoittumisen muutoksilla voi olla vaikutusta pariutumiseen ja poikastuottoon (Lehikoinen ym. 2019). Lintujen kevätmuuton aikaistuminen on merkittävä muutos lintujen vuodenaikaisesiintymisessä ja osoittaa, kuinka nopeasti linnut voivat reagoida ympäristönmuutoksiin.

Varsinainen syysmuutto käynnistyy myöhään, vasta pakkassäiden alkaessa. Syysmuuton ajoitus riippuu siitä, miten nopeasti talvi saapuu. Syysmuuttoa havaitaan lokakuun lopulta alkaen, mutta etenkin marras-joulukuussa. Leutoina talvina muutto voi olla aktiivista vielä tammikuussa sisävesistöjen jäätyessä. Syysmuuton ajoitus on viivästynyt keskimäärin jopa kuukaudella ja suurimmat syysmuutot voivat olla useita satoja lintuja päivässä.