Harmaahaikara Ardea cinerea

Kyllä
Esiintyminen Suomessa
Ensisijainen elinympäristö
Toissijainen
Esiintymisen tyyppi
Julkaisu esiintymisestä

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Alkuperä ja yleislevinneisyys

Harmaahaikara pesii läpi Euraasian lauhkean vyöhykkeen, mutta myös Afrikassa aina Etelä-Afrikkaa myöten. Suomessa laji pesii levinneisyytensä pohjoisrajalla. Laji on osittaismuuttaja ja osa yrittää jopa talvehtia pohjolassa, mutta osa muuttaa Länsi-Eurooppaan ja Afrikkaan talveksi. Suomessa laji on melko uusi tulokas ja ensipesinnät tavattiin 1920-luvulla (Valkama ym. 2011). Sittemmin laji on runsastunut huomattavasti ja pesii jo Perämerellä kannan painottuessa kuitenkin lounaaseen (Valkama ym. 2011). Suomen harmaahaikarat talvehtivat pääosin rengastusten perusteella Länsi- ja Keski-Euroopassa, mutta myös Marokosta ja Malista asti tunnetaan muutama rengaslöytö (Saurola ym. 2013).

Esiintyminen Haliaksella

Haliaksen harmaahaikarat tavataan joko muuttolennossa tai levähtämässä Gåsörsvikenin ja Uddfladanin rannoilla. Ensimmäisiä kevätmuuttajia nähdään maaliskuun alusta lähtien ja muuttajamäärät ovat suurimmillaan maaliskuun lopulta toukokuun alkuun, minkä jälkeen määrät hiipuvat lähes olemattomiin kesäkuun alkuun mennessä. Harmaahaikaran levittäytymistä pohjoisemmas lienee edesauttanut nuorten lintujen taipumus muuttaa itsenäistyttyään pohjoiseen, ennen varsinaisille talvialueille siirtymistä. Näitä nuoria lintuja alkaa näkymään jo kesäkuun lopulta ja määrät huipentuvat heinäkuun puolivälissä. Syksyiset levähtäjä- ja muuttajamäärät laskevat verkkaisesti syys-lokakuun taitteeseen, jonka jälkeen määrät vähenevät melko nopeasti saavuttaen pohjansa marraskuun loppuun mennessä. Pieniä määriä harmaahaikaroita yrittää talvehtia Hangon vesillä ja niitä nähdään satunnaisesti läpi talven, joskin kylminä talvina meren jäätyessä ne yleensä kaikkoavat joko etelään tai menehtyvät.

Pitkäaikaismuutokset

Haliaksen harmaahaikaramäärät ovat yli kymmenkertaistuneet tutkimusjakson aikana, mikä vastaa hyvin valtakunnallista kehitystä (Valkama ym. 2011). Havaintomäärät ovat kasvaneet eritoten 2010-luvulla, mikä lienee johtuvan myös kannankasvusta Suomen eteläpuolella, esimerkiksi Virossa, missä kanta on kasvanut 1980-luvun 600–700 parista nykyiseen 2000–2500 pariin (Kuus ym. 2018). Harmaahaikaran kevätmuutto on aikaistunut noin kahdella viikolla, mikä kertonee siitä, että harmaahaikarat saapuvat pesimään aiemmin kuin muutama vuosikymmen sitten.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Petteri Lehikoinen

CC BY 4.0

Tästä taksonista tehtyihin havaintoihin on kirjattu seuraavia biotooppitietoja