Tynnyrihankajalkainen on Itämeren eläinplanktoniin vieraslajina liittynyt mikroskooppinen äyriäinen. Se kuuluu keijuhankajalkaisiin, joilla tyypillisesti on pitkät tuntosarvet (antennit), pitkänsoikea keskivartalo (prosoma) jonka vatsapuolella runsaasti uimaraajoja, sekä kaksihaaraisena päättyyvä pyrstöosa (abdomen). Pyrstöhaarukka (furca) ja siitä lähtevät sukaset ovat keijuhankajalkaisilla tärkeitä lajituntomerkkejä.

Tynnyrihankajalkainen kuten muutkin Acartia-suvun äyriäiset ovat täysikasvuisina noin yhden millimetrin pituisia. Suvun tunnusomaisia piirteitä on leveä, tasainen otsa, pitkät ja taipuisat tuntosarvet sekä uimajalkojen ja takaruumiin tuuheat ja viuhkamaiset sukaset, mikä tekee näiden hankajalkaisten ulkonäöstä melko karvaisen.

Tynnyrihankajalkaisen ohella Itämeressä elää kaksi muuta, täällä alkuperäistä Acartia-suvun lajia. Näistä Acartia longiremis on hoikka ja kapea, ja sillä on keskivartalon viimeisessä jaokkeessa okaset, joten se on helppo erottaa muista saman suvun lajeista.

Sen sijaan tynnyrihankajalkaisen ja Acartia bifilosan erottaminen toisistaan on vaikeaa. Tynnyrihankajalkaisen keksivartalo on lajin nimen mukaisesti lyhyt ja leveä, pyrstöhaarukka (furca) on pullea ja koirailla karvainen. Muut lajituntomerkit liittyvät tyypillisesti 5. uimajalkapariin, jota hankajalkaset käyttävät lisääntymistoimissa. A. tonsa -naarailla 5. uimajalkaparin nivelen ja tyven välissä on pieni nystyrämäinen uloke, ja jalka on kärjestä sahalaitainen. Koiran 5. jalkaparin oikea jalka on sisäänpäin käppyrässä ja siinä on sisäpuolella 2 pyöreää uloketta, joista toisessa on piikki.

Lajinmääritykseen tarvitaan mikroskooppia ja kokemusta planktontunnistuksesta.

Tynnyrihankajalkainen – Acartia tonsa