Jättipihta Abies grandis

Yleiskuvaus

Jättipihta on Suomessa maksimissaan 20 metrin ja kotiseudullaan jopa 70 metrin korkuiseksi kasvava havupuu. Sen latvus on leveän kartiomainen. Rungon kuori on nuorena melko sileä ja vanhana syväuurteinen. Jättipihdan neulaset ovat 30-50 mm pitkiä ja 2-3 mm leveitä. Ne ovat kampamaisesti sivulle siirottavia ja muodoltaan tasasoukkia. Alapinnalla on kaksi kapeaa hopeanvalkoista ilmarakojuovaa.

Jättipihdan käpy on perätön tai lyhytperäinen ja tavallisesti tylppäkärkinen. Peitinsuomujen kärki ei ole näkyvissä.

Alkuperä ja yleislevinneisyys

Jättipihtaa esiintyy Tyynenmeren rannikolla Brittiläisen Kolumbian eteläosista Kaliforniaan. Sitä esiintyy myös sisämaassa,  Kalliovuorten laaksoissa.

Elinympäristö

Jättipihta viihtyy ravinteisissa, usein tulvaisissa jokivarsimetsissä, tavallisesti sekapuumetsiköissä. Temperaattinen ja mereinen elinympäristö on tyypillinen Jättipihdalle.

Käyttö

Nopeakasvuisena ja suurikokoisena puuna jättipihta on merkittävä puutavara puu. Sen puuaines on pehmeää, vaaleaa ja se on erinomainen kuitupuun lähde. Rakennuspuuna jättipihta ei toimi kovin hyvin, sillä se ei ole kovin kestävää eikä vahvaa. Nuoria jättipihtoja käytetään Pohjois-Amerikassa joulupuuna. Jättipihtaa käytetään myös viherrakentamisessa ja siitä on jalostettu useita lajikkeita.

Lähde: Pinkka oppimisympäristö: Viikin arboretum - Taksonominen kokoelma CC BY 4.0