Aurinkoahven – Lepomis gibbosus

Kyllä
Esiintyminen Suomessa
Esiintymisen tyyppi
Julkaisu esiintymisestä
  • Urho, L. (2021) Aurinkoahvenen tilanne Suomessa 2020 ja ehdotus lajin hallintaan. s. 39-60 In: Huusela E. et al., Ehdotus haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi EU-luettelon toisen täydennysluettelon lajeille. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 1/2021. Luonnonvarakeskus. Helsinki.
  • Aurinkoahven: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201806192201024986 - A. Pikkarainen, Iltalehti 20.06.2018

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Alkuperä ja yleislevinneisyys

Aurinkoahven on peräisin Pohjois-Amerikan itäosasta New Brunswickin (Kanada) ja Floridan niemimaan väliseltä alueelta. Aurinkoahven tunnetaan ympäri maailmaa akvaario- ja lammikkokalana, mutta sitä on päästetty luonnonvesiin melkein kaikissa Euroopan maissa (ainakin 25 EU maassa). Ensimmäiset yksilöt tuotiin Kanadasta Ranskaan jo vuonna 1877. Aurinkoahventa esiintyy nykyisin laajalti Euroopan lammissa ja järvissä sekä hitaasti virtaavissa joissa. Ajan myötä aurinkoahven on monessa maassa paljastunut erittäin haitalliseksi.

Suomessa ensimmäinen havainto lajista rekisteröitiin vuonna 2014 Turun Kalamaraton-kilpailussa. Vuonna 2025 tunnettujen esiintymispaikkojen määrä on noussut yli viidenkymmenen. Esiintymisalue ulottuu tätä nykyä Uudeltamaalta Poriin, mikä viittaa lajin todella aktiiviseen levittämiseen.

Aurinkoahvenen päästäminen luontoon on ollut jo pitkään kiellettyä, sillä ainakin jo vuonna 2002 kalastusrikkomuksiin luettiin ilman lupaa vieraiden kalojen maahantuonti ja luontoon päästäminen.

 

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Lauri Urho (Luke ) 2020

CC BY 4.0