Vaaleaorakas Hydnum repandum

Yleiskuvaus

Itiöemä kermanvaalea, melko roteva ja usein epäsäännöllisen muotoinen.

Lakki 5–15 cm leveä, muodoltaan kupera tai laakeahko, usein hyvin epäsäännöllisen muotoinen. Lakin pinta on kuiva ja sen reuna aaltoinen. Lakin väri vaihtelee kermanvalkoisesta vaalean kellanruskeaan. Alapinta on orakkaille tyypilliseen tapaan piikikäs. Piikit ovat valkoisia ja johteisia ja murtuvat helposti kosketuksesta. Jalka 3–6 cm pitkä, muodoltaan tukeva ja tyveä kohti kapeneva. Jalka on saman värinen lakin kanssa. Malto on valkoista ja helposti lohkeavaa. Haju on heikko, mutta miellyttävä. Maku on mieto, vanhemmiten hiukan karvas.

Vaaleaorakas kasvaa yleisenä Etelä- ja Keski-Suomessa tuoreissa ja lehtomaisissa kangasmetsissä. Se viihtyy varsinkin sammaleisissa kuusikoissa ja kasvaa usein suurina ryhminä. Satoaika on elokuusta lokakuuhun.

Näköislajit Rusko-orakkaat (Hydnum rufescens coll.), jotka voi erottaa vaaleaorakkaista niiden oranssin ruskeamman värin ja pienemmän koon perusteella.

Lähde: Pinkka oppimisympäristö: Luomuksen 100 lajia -haaste: sienet - Haarakkaat, orakkaat ja vahverot
Kuvaustekstin laatijat:

Monica Alt (5.6.2024)

CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä
havaintoa
?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
MR.1
Tieteellinen nimi
Hydnum repandum
Auktorit
L.:Fr.
Yleiskieliset nimet
  • vaaleaorakas (suomi)
  • blek taggsvamp (ruotsi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.205985
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Oletettavasti Suomessa
Esiintymisen tyyppi
  • Vakiintunut
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019 LC – Elinvoimaiset
  • 2010 LC – Elinvoimaiset
  • 2000 LC – Elinvoimaiset
Asiantuntijat
  • Otto Miettinen
  • Tuula Niskanen
  • Tea von Bonsdorff
DNA-viivakoodisekvenssit
Eliöryhmät
  • Sienet ja jäkälät
  • Suursienet
  • Kääväkkäät
  • Orakkaat