Kirjokimalainen – Bombus distinguendus
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Söderman, G. & Vikberg, V. 2003 [2002]: Suomen myrkkypistiäisten luettelo ja levinneisyys. - Sahlbergia 7: 41–66.
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
Levinneisyys Suomessa
Kirjokimalaisen voi nähdä paikoittain lähes kaikkialla maassamme Tunturi-Lappia lukuun ottamatta, mutta viime vuosina laji on huolestuttavasti harvinaistunut niittyjen umpeenkasvun takia. Myös puna-apilan (Trifolium pratense) viljelyalan supistuminen on saattanut aiheuttaa tämän pitkäkielisen kimalaisen määrien vähenemisen.
Alkuperä ja yleislevinneisyys
Kirjokimalaista tavataan napapiirin ja 45. leveysasteen välisellä alueella, Pohjois-Euroopassa usein rannikkoalueilla, mutta Välimeren rannoilta laji puuttuu. Kauempana idässä eteläisimmät kirjokimalaiset elävät suunnilleen samoilla leveysasteilla esimerkiksi Altaille, Mongoliassa ja Sahalinilla. Kirjokimalainen elää myös Pohjois-Amerikan luoteisosissa.
Kuvaustekstin laatijat:
Dosentti Ilkka Teräs, Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta 4/2023
Kuvaaja esittää havaintojen ajallista jakaumaa, joka ei ole sama asia kuin lajin runsastuminen/väheneminen.
Tästä taksonista tehtyihin havaintoihin on kirjattu seuraavia biotooppitietoja