Metsäpeura (suomenpeura) – Rangifer tarandus fennicus
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Uhanalaisuus
- Liukko, U-M., Henttonen, H., Hanski, I. K., Kauhala, K., Kojola, I., Kyheröinen, E-M. & Pitkänen, J. 2016: Suomen nisäkkäiden uhanalaisuus 2015 – The 2015 Red List of Finnish Mammal Species. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 34 s.
LINKKI
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
Levinneisyys Suomessa
Metsäpeura on aikoinaan esiintynyt koko metsäisen Suomen alueella, mutta ihmistoiminta hävitti metsäpeuran Suomesta 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. 1950-luvulla metsäpeuraa alkoi vaeltaa Venäjän puolelta takaisin Suomeen, sillä laji oli säilynyt elinvoimaisena Venäjän puolella. Metsäpeuraa on myös siirretty takaisin esimerkiksi Suomenselälle: aluksi vuosina 1979-1980 aidattuun ympäristöön, jossa laji sai tottua ympäristöön, ja josta alkuperäiset siirretyt ja aitaukseen syntyneet yksilöt vapautettiin vuosina 1981 ja 1984.
Nykyään metsäpeuraa esiintyy Suomessa Kainuussa, Suomenselällä sekä Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistojen tuntumassa.
Alkuperä ja yleislevinneisyys
Peura lajina esiintyy pohjoisella pallonpuoliskolla sekä tundralla että havumetsävyöhykkeellä useina alalajeina. Pohjois-Amerikassa peuran villejä alalajeja nimitetään karibuiksi.
Kuvaaja esittää havaintojen ajallista jakaumaa, joka ei ole sama asia kuin lajin runsastuminen/väheneminen.
Tästä taksonista tehtyihin havaintoihin on kirjattu seuraavia biotooppitietoja