Sirokatkarapu – Palaemon elegans

Sirokatkaravun luontainen levinneisyysalue ulottuu Mustalta mereltä ja Välimereltä Atlantille Euroopan ja Afrikan rannikoille; pohjoisessa sitä esiintyy Norjassa ja Ruotsin länsirannikolla asti. Itämeressä sitä havaittiin aiemmin vain satunnaisesti Saksan rannikolla, kunnes 2000-luvun alussa se löydettiin Puolan rannikolta. Muutamassa vuodessa laji runsastui ja levisi itään ja pohjoiseen. Suomessa ensimmäinen havainto tehtiin 2003. Nykyään se esiintyy ainakin Saaristomereltä Loviisaan, paikoin hyvinkin runsaana. Ruotsin itärannikolta havaintoja ei toistaiseksi ole raportoitu.Itämeren läntisimpien osien populaatiot saattavat olla peräisin Pohjanmeren populaatioiden luonnollisesta leviämisestä, mutta pääasiassa laji on mitä todennäköisimmin levinnyt Itämereen laivaliikenteen mukana Välimeren tai Mustan meren alueelta, sillä Itämeren populaatiot ovat geneettisesti lähempänä Välimeren kuin Pohjanmeren populaatioita.Itämeren lisäksi sirokatkarapu on levinnyt Kaspianmereen ja Araljärveen, joihin se joutui kalaistutusten mukana. Vuonna 2010 laji löytyi myös Pohjois-Amerikan länsirannikolta, Massachusettsin osavaltiosta.