Suomen Lajitietokeskuksen nettisivu tarvitsee javascriptin toimiakseen. Tarkista selaimesi asetukset.
To use Finnish Biodiversity Information Facilities website, please enable JavaScript.
Voit rajata havaintoja taksonomian mukaisesti kahdella eri tavalla:
1) Kirjoittamalla nimen ja valitsemalla taksonin valikosta. Tällöin haku löytää kaikki taksonin havainnot. Voit antaa minkä tahansa Lajitietokeskuksen tiedossa olevan nimen (suomenkielisen, tieteellisen, synonyymin tai muun.) Valitsemalla taksonin saat myös alataksonien havainnot (esim. suvun nimellä hakemalla saat myös sukuun kuuluvien lajien havainnot).
2) Jos nimi ei ole Lajitietokeskuksen tuntema, tai lisäät nimeen asteriskin (esim. talitiain*), kohdistuu haku niihin havaintoijin, jotka on tallennettu käyttäen nimeä, jossa antamasi merkkijono on mukana.
Voit myös valita useita nimiä. Nimen lisäksi voit myös syöttää taksonin tunnisteen, esim. MX.1234.
Yleisyys viittaa lajin levinneisyyteen Suomessa: yleiset lajit esiintyvät laajalla alueella ja harvinaiset suppealla.
Yleisyyttä ei ole määritelty kaikille lajeille. Hyönteisillä yleisyysluokitus perustuu ns. frekvenssipisteisiin: yleinen = 1-29 frekvenssipistettä, harvinainen = 30-59 pistettä, hyvin harvinainen = 60-100 pistettä.
Luonnonsuojeluasetuksella voidaan säätää uhanalaiseksi lajiksi sellainen luonnonvarainen eliölaji, jonka luontainen säilyminen Suomessa on vaarantunut.
Lue lisää: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19970160
Luonnonsuojeluasetuksella voidaan säätää erityisesti suojeltavaksi lajiksi sellainen uhanalainen eliölaji, jonka häviämisuhka on ilmeinen. Erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty.
Luonnonsuojelulain (1096/1996) 38 §:n 2 momentin mukaisesti koko maassa rauhoitetut eläinlajit on lueteltu luonnonsuojeluasetuksen (160/1997) liitteessä 2(a).
Lue lisää: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19970160
Luonnonsuojelulain (1096/1996) 38 §:n 2 momentin mukaisesti Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien eteläpuolella rauhoitetut eläinlajit on lueteltu luonnonsuojeluasetuksen (160/1997) liitteessä 2(b).
Luonnonsuojelulain (1096/1996) 42 §:n 1 momentin mukaisesti koko maassa rauhoitetut kasvilajit on lueteltu luonnonsuojeluasetuksen (160/1997) liitteessä 3(a).
Luonnonsuojelulain (1096/1996) 42 §:n 1 momentin mukaisesti Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien eteläpuolella rauhoitetut putkilokasvit on lueteltu luonnonsuojeluasetuksen (160/1997) liitteessä 3(b).
Luonnonsuojelulain (1096/1996) 42 §:n 1 momentin mukaisesti Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnissa rauhoitetut putkilokasvit on lueteltu luonnonsuojeluasetuksen (160/1997) liitteessä 3(c).
Suuren petolinnun pesäpuu, jossa oleva pesä on säännöllisessä käytössä ja selvästi nähtävissä, on rauhoitettu.
Liitteen II Suomessa esiintyvät lajit (jotka mukana Suomen artikla 17 mukaisessa raportissa EU:lle vuonna 2019). Euroopan unionin tärkeänä pitämä laji, jonka suotuisa suojelutaso on pyrittävä säilyttämään tai palauttamaan. Suojelukeinona on alueellinen suojelu (Natura 2000 -alueet). Niille lajeille, joille Suomella on liitteessä varauma tai jotka esiintyvät satunnaisesti, Suomen ei ole tarvinnut alueita perustaa.
Lue lisää: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Luonto_ja_lintudirektiivien_lajit
Liitteen IV Suomessa esiintyvät lajit ja alalajit (jotka mukana Suomen artikla 17 mukaisessa raportissa EU:lle vuonna 2019). EU:n tärkeänä pitämä laji, jonka suotuisa suojelutaso on pyrittävä säilyttämään tai palauttamaan. Suojelukeinona on lajin tiukka suojelu.
Yhteisön tärkeinä pitämät, Suomessa esiintyvät lajit, joiden elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin. Toimilla varmistetaan lajien eloonjääminen ja lisääntyminen niiden levinneisyysalueella (mm. Natura 2000 -alueiden perustaminen).
Suomessa säännöllisesti esiintyvät muuttavat lajit, joiden suojelemiseksi on toteutettava vastaavat toimenpiteet kuin liitteen I lajeille (mm. Natura 2000 -alueiden perustaminen).
Kalalajit, joihin sovelletaan luonnonsuojelulakia (37 §). Lajit, joita ei hyödynnetä taloudellisesti. Muista eli taloudellisesti hyödynnettävistä kalalajeista säädetään kalastuslailla (2015/379).
EU:n luontodirektiivin liitteessä V luetellut, Suomessa esiintyvät lajit ja lajiryhmät (jotka mukana Suomen artikla 17 mukaisessa raportissa EU:lle vuonna 2019). Euroopan unionin tärkeänä pitämä laji, jonka suotuisa suojelutaso on pyrittävä säilyttämään tai palauttamaan. Suojelukeinona on lajin hyödyntämisen sääntely. Lajien ottaminen luonnosta ja hyväksikäyttö voi vaatia hyödyntämisen sääntelyä.
Ne luontodirektiivin II-liitteen lajit, jotka on määritelty ensisijaisesti suojeltaviksi (priority species).
Suomi on saanut II-liitteen lajeista kymmenelle varauman jäsenneuvottelujen yhteydessä (kaloja ja riistanisäkkäitä) eli niiden suojelemiseksi ei tarvitse perustaa Natura 2000 -alueita.
Liitteen II Suomessa esiintyvät lajit ja alalajit, jotka ovat Suomessa Natura 2000 -alueiden suojeluperusteina. Lajien on katsottu EU:n ja Suomen kahdenvälisissä neuvotteluissa esiintyvän siinä määrin pysyvänä kantana, että Suomen on perustettava näiden lajien elinympäristöjen suojeluun erityisten suojelutoimien alueita (Natura 2000 -alueverkosto). Suomen liitteessä II oleville varaumalajeille alueita ei tarvitse perustaa. Natura-lajit on lueteltu boreaalisen-, alpiinisen- ja Itämeren alueen referenssiluetteloissa jäsenmaittain.
Lue lisää: https://www.eionet.europa.eu/etcs/etc-bd/activities/building-the-natura-2000-network
Suomi on saanut varauman euroopanmajavalle sekä sudelle poronhoitoalueella.
Suomella on sudelle varauma poronhoitoalueen eteläpuolelle.
Lajit, joiden metsästäminen voidaan sallia koko Euroopan Unionin alueella
Lajit, joiden metsästämisen lintudirektiivi sallii tietyissä jäsenmaissa sen mukaan kun direktiivissä on tätä koskeva merkintä
Lajit, joiden kauppaaminen ei ole kiellettyä jos kaupattavat yksilöt on hankittu laillisella tavalla
Lajit, joiden kauppaamiskiellosta voidaan myöntää poikkeuksia
CITES-sopimus sääntelee uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa, eli näiden lajien, niiden osien ja niistä valmistettujen tuotteiden tuonti ja vienti on säänneltyä ja luvanvaraista. Sopimuksen I-liitteen lajien kansainvälinen kauppa on pääasiassa kielletty. Tietyissä tapauksissa näitä lajeja saa kuitenkin viedä ja tuoda kansainvälisten rajojen ylitse, jos kyseessä on ei-kaupallinen toiminta tai jos kyseessä on muu kuin luonnonvarainen yksilö.
Lue lisää: https://www.ymparisto.fi/cites/lajiliitteet
CITES-sopimus sääntelee uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa, eli näiden lajien, niiden osien ja niistä valmistettujen tuotteiden tuonti ja vienti on säännelty. Sopimuksen II-liitteen lajien kansainvälinen kauppa on sallittua, mutta vaatii vientiluvan vientimaasta.
CITES-sopimus sääntelee uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa, eli näiden lajien, niiden osien ja niistä valmistettujen tuotteiden tuonti ja vienti on säännelty. Sopimuksen III-liitteen lajien kansainvälinen kauppa on sallittua, mutta luvanvaraista. Vientilupa vaaditaan maasta, joka on mainittu lajiliitteessä. Muista maista vaaditaan joko vientilupa tai alkuperätodistus.
Lue lisää: https://www.ymparisto.fi/fi-fi/asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_arviointi/Luvat_ilmoitukset_ja_rekisterointi/Uhanalaisten_lajien_kansainvalinen_ja_EUn_sisainen_kauppa_ja_sita_koskevat_luvat_CITES/CITESlajiliitteet_ja_lajihakupalvelut
A-liitteen eläinten ja kasvien (elävien ja kuolleiden yksilöiden, niiden osien ja niitä sisältävien tuotteiden) kuljetus (vienti ja tuonti) EU:n ulkorajojen ylitse vaatii aina CITES-luvat. Luonnonvaraisten yksilöiden kaupallinen vienti ja tuonti ei ole sallittua, mutta muihin tarkoituksiin on mahdollista saada lupa. Vankeudessa syntyneille ja kasvaneille eläimille sekä keinotekoisesti kasvatetuille kasveille on usein mahdollista saada luvat myös kaupalliseen vientiin ja tuontiin, samoin jos kyse on ns. vanhoista esineistä. EU:n ja sen jäsenmaiden (kuten Suomen) sisäisessä kaupassa käytetään A-liitteen lajeille EU-todistusta, jolla annetaan poikkeuslupa kaupalliselle toiminnalle. Myös A-liitteen eläimen elävän luonnosta peräisin olevan yksilön (tai yksilön, joka ei täytä määritelmää 'vankeudessa syntynyt ja kasvanut') siirtoon tarvitaan EU-todistus vaikka kyseessä olisikin ei-kaupallinen toiminta. EU:n (myös jäsenmaan) sisäisessä elävien A-liitteen eläinten siirrossa on aina pystyttävä osoittamaan laillinen hankinta ja laillinen toiminta, joko EU-todistuksella tai muilla asiakirjoilla.
B-liitteen lajeilla saa käydä kansainvälistä kauppaa, mutta niitä ei saa tuoda yhteisöön ilman voimassaolevaa vientilupaa tai jälleenvientitodistusta sekä voimassaolevaa tuontilupaa. Poikkeuksena ovat henkilökohtaiset tavarat, joille tietyissä tapauksissa riittää pelkkä vientilupa. EU:sta vientiin vaaditaan vientilupa. EU:n ja sen jäsenmaiden sisäisessä kaupassa on pystyttävä todistamaan B-liitteen yksilön laillinen alkuperä.
D-liitteen lajien kaupallinen tuonti EU:n ulkopuolelta vaatii CITES-tuonti-ilmoituksen.
Lajisuojelun alueellisen suunnittelun priorisoimiseksi ympäristöhallinnon vastuulla olevista uhanalaisista lajeista on valittu pikaisimpia suojelutoimia vaativat lajit omalle listalle ns. kiireellisesti suojeltaviksi lajeiksi. Lista päivitettiin vuonna 2020. Valinnan ovat tehneet ympäristöhallinnon apuna toimivien eliötyöryhmien lajiasiantuntijat Suomen ympäristökeskuksen koordinoimana.
Lue lisää: https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Lajiensuojelutyo/Kiireellisesti_suojeltavat_lajit
Lajisuojelun kansallista toimintaohjelmaa varten valmisteltiin Suomen ympäristökeskuksessa vuosina 2010–2011 raportti lajisuojelun priorisoinnista. Raportin valmisteluun osallistuivat luonnonsuojeluhallinnon toimijat ja siinä hyödynnettiin mm. tuoreimman uhanalaisuuden arvioinnin tuloksia (Punainen kirja 2010). Eliöryhmäkohtaiset työryhmät arvioivat työtä varten lajien turvaamistarpeita ja -keinoja.
Lue lisää: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Lajiensuojelutyo/Uhanalaisten_lajien_suojelun_toimintaohjelma/Kiireellisesti_suojeltavat_lajit
Metsästyslaissa luetellut riistalinnut (5§).
Lue lisää: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930615
Metsästyslaissa luetellut riistanisäkkäät (5§).
Metsästyslaissa luetellut rauhoittamattomat eläimet.
Kansallisesti merkityksellisenä haitallisena vieraslajina pidetään sellaista muuta kuin unionin luetteloon kuuluvaa haitallista vieraslajia, josta saatavilla olevan tieteellisen näytön perusteella voi aiheutua vahinkoa luonnon monimuotoisuudelle tai muuta vahinkoa luonnonvaraiselle eliöstölle taikka vaaraa terveydelle tai turvallisuudelle.
Lue lisää: http://vieraslajit.fi/fi/content/vieraslajiasetus
Nämä lajit on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n tasolla, minkä johdosta lajien maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty. Omistajat saavat pitää EU:n luetteloon kuuluvat lemmikkieläimet niiden luonnolliseen kuolemaan saakka. Ehtona on, että eläintä on pidetty lemmikkinä jo ennen lajin ottamista luetteloon.
Lue lisää: http://vieraslajit.fi/fi/content/euroopan-unionin-kannalta-merkityksellisten-haitallisten-vieraslajien-luettelo
Karanteenituhoojat ovat kasvitauteja ja tuholaisia, joita ei saa esiintyä kasvintuotannossa, myytävissä tai maahantuotavissa kasveissa, metsissä, kotipuutarhoissa eikä viheralueilla. Ne ovat kasvintuhoojia, jotka aiheuttavat merkittäviä haittoja kasvintuotannolle, metsätaloudelle tai ympäristölle.
Lue lisää: https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/kasvintuotanto/kasvinterveys/kasvintuhoojat/karanteenituhoojat/
Laatutuhoojat ovat kasvitauteja ja tuholaisia, joita ei saa olla myytävissä kasveissa (taimiaineisto, ruukkukasvit, kesäkukat). Vaatimuksen tarkoituksena on estää näiden tuhoojien leviämistä. Viljelmillä valvotaan laatututuhoojien esiintymistä omavalvontana.
Lue lisää: https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/kasvintuotanto/kasvinterveys/kasvintuhoojat/laatutuhoojat/
Kansallinen vieraslajistrategia on valtioneuvoston 15.3.2012 periaatepäätöksenä hyväksymä strategia, jonka kantavana ajatuksena on ehkäistä haitallisten vieraslajien aiheuttamia haittoja ja riskejä Suomen luonnolle, luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle, elinkeinoille sekä yhteiskunnan ja ihmisten hyvinvoinnille.
Lue lisää: http://vieraslajit.fi/fi/node/27
Uudet Suomeen tulevat vieraslajit joita ei ole vielä määritelty asetuksissa
Suomen kansallinen vieraslajiluettelo. Kansalliseen vieraslajiluetteloon kuuluvien lajien maahantuonti, kasvattaminen, myynti, muu hallussapito ja ympäristöön päästäminen on kiellettyä.
Lue lisää: https://www.vieraslajit.fi/fi/content/vieraslajiasetus-7042019
Tapio ja SYKE vastasivat vuosina 2007–2010 toteutetun Uhanalaisten lajien turvaaminen metsätaloudessa -hankkeen toteutuksesta. Sen tuloksena laadittiin lajiluettelo.
Lue lisää: https://www.metsakeskus.fi/uhanalaiset-lajit
Lue lisää: https://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/Hankkeet/Suojelualueverkosto_muuttuvassa_ilmastossa_SUMI
Viljelykasvien luonnonvaraiset sukulaislajit (CWR, crop wild relatives) ovat luonnonvaraisia kasveja, jotka ovat sukua viljelykasveille. Suomen CWR lajit on priorisoitu käyttöpotentiaalin ja sosioekonomisen arvon mukaan. Priorisoitu lajilista sisältää 55 lajia ja 22 alalajia. Lista on laadittu Maa-ja metsätalousministeriön rahoittamassa Luken, Luomuksen ja Metsähallituksen hankkeessa 2018-2020.
Lajiturva-hankkeen 2019–2021 tavoitteena oli lisätä lajiesiintymätiedon avulla sellaisten metsän- ja luonnonhoitoratkaisujen käyttöä, joilla turvataan uhanalaisten lajien esiintymiä ja populaatioita. Hankkeessa laadittiin lajiluettelo.
Lue lisää: https://tapio.fi/lajiturva-hanke/
Tämä on vanhentunut luettelo joka on korvattu uudella vuonna 2021. Luonnonsuojeluasetuksella voidaan säätää uhanalaiseksi lajiksi sellainen luonnonvarainen eliölaji, jonka luontainen säilyminen Suomessa on vaarantunut.
Tämä on vanhentunut luettelo. Luettelo on korvattu uudella vuonna 2021. Luonnonsuojeluasetuksella voidaan säätää erityisesti suojeltavaksi lajiksi sellainen uhanalainen eliölaji, jonka häviämisuhka on ilmeinen. Erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty.
Rajaa havaintoja lajin aseman perusteella
Rajaa niihin havaintoihin, joissa on
Rajaa niihin havaintoihin, joissa