Kotkassa jo yli miljoona näytettä

29.06.2017 05:09 - Eija-Leena Laiho (päivitetty: 07.07.2017 03:27)
Luonnontieteellisten museoiden kellareihin ja kokoelmasaleihin kätkeytyy lukemattomia näytteitä, jotka tarjoavat perustan museoissa tehtävälle tutkimustyölle luonnon monimuotoisuudesta, eliöiden sukulaisuussuhteista ja ympäristön muutoksista. Yhdessä luonnontieteellisten museoiden kokoelmat muodostavat valtavan tietovaraston maapallon biodiversiteetistä ja sen kehityksestä. Näytteisiin on etiketein liitetty lajinmääritystiedon lisäksi tietoa niiden keruupaikasta ja -ajasta – ilman tätä tietoa näytteillä ei olisi juurikaan tieteellistä arvoa. Etiketteihin tallennettu tieto on kuitenkin vain harvojen saatavilla ja tarvitaan aina asiantuntija löytämään oleelliset näyteyksilöt kokoelmavarastosta. Ratkaisuna tiedon huonoon saavutettavuuteen on näytteitä ryhdytty digitoimaan, eli tallentamaan sähköiseen muotoon erilaisiin tietokantoihin. Nämä tietokannat vaihtelevat taulukkotiedostoista tiettyyn tarpeeseen kehitettyihin mutkikkaisiin tietojärjestelmiin. Tiedonsiirto erilaisten tiedostojen ja tietokantojen välillä oli kuitenkin hankalaa moninaisista tiedostoformaateista ja datarakenteista johtuen.   Dolichovespula_saxonica_Pekka_Malinen Lähikuva Helsingin Kannelmäestä löytyneestä räystäsampiaisesta (Dolichovespula saxonica) (Lisätiedot: https://id.luomus.fi/GL.7806).   Vuonna 2009 Luonnontieteellisessä keskusmuseossa Luomuksessa käynnistyi yhtenäisemmän kokoelmanhallintajärjestelmän kehitys. Vuodesta 2011 alkaen järjestelmä on tunnettu nimellä Kotka ja se otettiin aluksi käyttöön lähinnä Luomuksen sisällä. Vuonna 2015 käyttö laajentui Suomen muihin luonnontieteellisiin museoihin, ja Kotkasta tuli kansallinen järjestelmä. Ensimmäisenä suuremmista museoista Kotkan käyttäjäksi siirtyi Kuopion luonnontieteellinen museo, jonka n. 170 000 näytteen tiedot siirrettiin Kotkaan vuonna 2015. Nykyisin Luomuksen kehittämä kokoelmienhallintajärjestelmä Kotka on yksi Suomen Lajitietokeskuksen palveluista ja käytössä jo suurimmassa osassa suomalaisia luonnontieteellisiä museoita: Kotkaa käyttävät kaikki suurimmat luonnontieteelliset kokoelmayksiköt ja muutamat pienemmät museot, joilla on luonnontieteellisiä kokoelmia. Tietoa kertyy jatkuvasti lisää, kun digitoimattomia näytteitä digitoidaan ja jo digitoitua aineistoa siirretään vanhoista järjestelmistä Kotkaan.   Rhytidiadelphus_loreus Olkiluodon lähistöltä Raumalta kerätty lännenliekosammal (Rhytidiadelphus loreus) Turun yliopiston kokoelmista (Lisätiedot: https://mus.utu.fi/TBR.120819).   Kotkaan tallennettujen näytteiden lukumäärä ylitti miljoonan näytteen rajapyykin toukokuun 2017 lopulla. Miljoonas näyte oli tarkalleen ottaen Jyväskylästä elokuussa 2016 kerätty nokihapero (Russula albonigra). Miljoona näytettä pitää sisällään monia isoja ja pienempiä aineistoja. Suuri määrä tietoa on tuotu esimerkiksi Luomuksen vanhasta tietokannasta Diariosta, johon oli kirjattu selkärangattomien eläinnäytteiden tietoja hyönteisiä lukuun ottamatta. Luomuksen hyönteisnäytteiden massadigitointilinjasto on myös tuottanut Kotkaan jo liki 90 000 näytteen tiedot. Muita esimerkkejä suurimmista näyteaineistoista ovat muun muassa Oulun yliopiston Kasvimuseon sammalkokoelma ja Kuopion luonnontieteellisen museon putkilokasvikokoelma. Digitointi ja tiedon siirto jatkuvat, ja tulevaisuudessa Kotkaan saadaan esimerkiksi Luomuksen kasvitieteellisten puutarhojen elävien kasvikokoelmien tiedot ja paleontologisten näytteiden tietoja. Digitointi tuo tiedon paitsi tutkijoiden käyttöön, myös suuren yleisön nähtäville. Kotkaan tallennettuja kokoelmia ja näytteisiin liitettyjä valokuvia voi selailla Lajitietokeskuksen Laji.fi-portaalissa. Hakua voi myös rajata kattamaan vain jonkin tietyn kokoelman, esimerkiksi Luomuksen Maailman pistiäiset -kokoelman.