Suomen Lajitietokeskuksen hallinnoimat ydintiedot
Taksonominen ydintieto
Lajitietokeskuksen lajitiedon hallinta rakentuu Luonnontieteellisen keskusmuseon koordinoiman taksonitietokannan varaan. Taksonitietokannassa ylläpidetään valtakunnallista lajiluetteloa (master checklist), joka pyrkii kattamaan kaikki Suomessa tavatut lajit sekä tarvittavan osajoukon globaalista lajistosta. Taksonitietokannassa kullekin taksonille on määritelty globaalisti yksikäsitteinen tunniste, joka muodoltaan on ns. URI-tunniste (Uniform Resource Identifier). Täysimittainen taksonin URI-tunniste on esim. https://tun.fi/MX.34567 Se on samalla myös web-osoite taksonin kuvaustietoihin (HTTP URI). Lajiluettelot ovat Lajitietokeskuksen toiminnassa ydintietoja (master data), joiden yhtenäistäminen jäsenorganisaatioiden kesken mahdollistaa automatisoidun lajitiedon vaihdon. Lajiluetteloiden pohjana on biologinen taksonomia, jota on kuitenkin sovellettava modernien tietojärjestelmäarkkitehtuurien asettamien vaatimusten viitekehyksessä. Biologisen taksonomian perusyksikkö on laji, jolle on kuvauksen yhteydessä annettu nimistösääntöjen mukainen tieteellinen nimi (esim. Parus major). Tieteellisen nimen lisäksi lajilla voi olla eri kielissä annettuja yleiskielisiä nimiä (esim. talitiainen, talgoxe, Great Tit). Lajit ryhmitellään oletettujen kehityshistoriallisten sukulaisuussuhteiden mukaan ylemmän tason taksoneiksi kuten suvuiksi, heimoiksi, lahkoiksi ja luokiksi. Ylimmällä tasolla luokittelu kattaa kaikki tunnetut elävät eliöt. Myös lajinsisäisiä taksonomisia yksiköitä kuten alalajeja, muunnoksia ja muotoja on nimetty osalle lajeista. Lajitiedon hallinnan tarpeisiin biologinen nimistö soveltuu kuitenkin huonosti. Samaan lajiin saatetaan viitata usealla tieteellisellä nimellä, ja toisaalta sama nimi saattaa olla käytössä useassa eri merkityksessä. Lisäksi tieteellistä nimistöä sääteleviä kansainvälisiä säännöstöjä on useita, minkä vuoksi sama tieteellinen nimi voi viitata kahteen eri taksoniin. Esimerkiksi sukujen nimet Liparis ja Prunella ovat käytössä sekä kasvi- että eläinkunnan nimistössä. Tieteelliset nimet eivät niin ollen sovellu taksonien tunnisteiksi, koska nimet eivät ole pysyviä eivätkä yksikäsitteisiä. Taksonitietokannassa taksonitunnisteeseen kytketään käytössä olevat tieteelliset ja yleiskieliset nimet ominaisuustietoina. Taksonitunniste säilyy muuttumattomana niin kauan kun sen taustalla oleva taksonirajaus ei muutu. Esimerkiksi pelkkä tieteellisen tai yleiskielisen nimen muuttuminen ei muuta taksonitunnistetta, sen sijaan taksonin jakaminen kahdeksi tai useammaksi taksoniksi tai yhdistäminen johonkin toiseen taksoniin luo uuden taksonikäsitteen, jolle annetaan oma tunniste.Henkilöihin liittyvä ydintieto
Henkilötietoja tarvitaan lajitietojen hallinnassa monessa eri roolissa. Lajien esiintymistä koskeva tausta-aineisto perustuu valtaosaltaan luontoharrastajien sekä biologian ja ympäristöalan ammattilaisten tekemiin havaintoihin, joista osaan saattaa liittyä kokoelmiin tallennettu näyte. Havainnoijien ja näytteiden kerääjien tietojen säilyttäminen ja julkaiseminen havaintojen yhteydessä on vakiintunut käytäntö, jonka avulla aineiston kerääjät saavat asianmukaisen tunnustuksen työstään. Sen lisäksi henkilötietojen avulla voidaan arvioida havaintojen uskottavuutta, koska eri henkilöiden taidot lajintuntemuksen ja muiden havainnointiin liittyvien taitojen suhteen vaihtelevat suuresti. Henkilötietojen hallintaa tarvitaan myös havaintojen jatkokäsittelyssä. Havaintoaineiston laadunvalvonta perustuu paljolti auktorisoitujen henkilöiden havaintoihin lisäämiin annotaatioihin, joiden perusteella havaintojen käyttöä eri yhteyksissä voidaan säädellä. Julkisuuslain säädösten mukaisesti osa havaintoaineistosta on lisäksi luokiteltu salassapidettäväksi. Tällöin salattuja havaintoja pääsevät näkemään ainoastaan auktorisoidut henkilöt. Henkilötietojen hallinnan haasteena on se, että sama henkilö saattaa käyttää useita erillisiä Lajitietokeskuksen yhteydessä toimivia tietojärjestelmiä, joissa kussakin voi olla oma erillinen käyttäjätietojen hallintajärjestelmä. Saman käyttäjän eri järjestelmissä olevat tiedot on tarve yhdistää samaan henkilöön monestakin eri syystä. Henkilöihin liittyvien ydintietojen hallinnan koordinointi tehdään Luonnontieteellisen keskusmuseon ontologiakirjaston kautta. Kullekin yksilöllisesti tunnistetulle henkilölle määritellään URI-tunnus, joka on muotoa https://tun.fi/MA.123. Tähän tunnukseen voidaan kytkeä kyseisen henkilön identiteettitiedot sekä henkilön eri tietojärjestelmissä käyttämät käyttäjätunnukset.Yleiskieliset nimet
Joillakin eliöryhmillä on nimistötoimikuntia, jotka ovat vastanneet kansankielisten nimien antamisesta taksoneille. Nimistötoimikunnat- Lintujen nimistötoimikunta, BirdLife Suomi
- Putkilokasvien nimistötoimikunta, Suomen Biologian Seura Vanamo ry
- Sienten nimistötoimikunta, Suomen Sieniseura
- Nisäkäsnimistötoimikunta
- Matelijoiden ja sammakkoeläinten nimistötoimikunta, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Suomen herpetologinen yhdistys ry, Korkeasaaren eläintarha
- Suomen hyönteisten nimistötoimikunta
- Kasvinsuojeluseuran nimistöjaosto, Kasvinsuojeluseura
- Viljelykasvien nimistötoimikunta
- Jäkälien nimistötoimikunta