Männynpunikkitatti –
Leccinum vulpinum
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Itiöemä ketunpunainen, kookas tatti
Lakki 8–20 cm leveä, kuivapintainen ja himmeä. Väri vaihtelee punaruskeasta tummanpunaruskeaan. Nuoren tatin pintakelmu ulottuu lakin reunan yli pillistön puolelle. Pillistö on aluksi harmaanvalkoinen, tummuu hiukan iän myötä. Jalka 5–17 cm pitkä, joko tasapaksu tai tyveä kohti paksuuntuva. Jalka on väriltään valkoinen, nukkatupsut ovat aluksi usein punaruskeita, lopulta harmaanruskeita. Haju miellyttävä, mutta heikko. Maku mieto.
Männynpunikkitatti kasvaa yleisenä kuivilla kankailla ja sitä löytää erilaisista kangasmetsistä koko Suomessa. Satoaika on heinäkuusta syyskuuhun.
Näköislajit muut punikkitatit.
Käyttö Lehmän- ja muiden punikkitattien tavoin kypsennettävä kunnolla tai aiheuttaa vatsanväänteitä ja pahimmillaan oksentamista. Tämä menee kyllä ohi, eikä aiheuta vaarallista myrkytystä.
Muuta: Männynpunikkitatti on männyn juurisieni. Sieni on kypsennettävä hyvin.
Kuvaustekstin laatijat:
Monica Alt (10.5.2024)
Poikkeuksellisen suuren bottiliikenteen vuoksi lajisivujen katselu vaatii kirjautumista. Kyseessä on väliaikainen toimenpide, jonka avulla turvaamme laji.fi-palvelun toimivuuden kaikille käyttäjille sillä aikaa, kun kehitämme pysyvämpää ratkaisua.
Pahoittelemme aiheutunutta häiriötä, kiitos kärsivällisyydestäsi.
- männynpunikkitatti (suomi)
- tallsopp (ruotsi)
- 2019
- 2010
- 2000
- Tea von Bonsdorff
- Svampar och lavar
- Storsvampar
- Boletoid fungi