Savuharmoyökkönen Xestia gelida

Yleiskuvaus

Siipiväli 37-42 mm. Etusiivet ruskehtavanharmaat, tavallisesti violetin vivahteiset. Tyvijuomu musta. Poikkiviirut selvät, mustat. Keilatäplä pitkä, mustareunainen, jatkuu mustana yhdysviiruna ulompaan poikkiviiruun. Rengastäplä suuri, punertavarenkainen, mustareunainen; munuaistäplä häipyvä, punertava laikku. Aaltoviiru häipyvä, sen sisäpuolella saroissa M1 ja M2 lyhyet, mustat nuolitäplät. Ulkoreunassa rivi pieni, mustia puolikuita. Takasiivet okranvalkeahkot.

Koiraan sivulämssän pollex verraten suuri, lähes yhtä suuri kuin cucullus (vrt. X. sincera, X. speciosa, X. rhaetica). Hakanen tyypillisesti taittunut. Aedeagus selvästi paksumpi kuin lajeilla X. laetabilis ja X. distensa, sen kärjen lähellä pullistuma ja vahvaa pigmentoitumista (vrt. X. borealis).

Naaraan antrum lajiryhmän suurin. Ostium bursae suhteellisen pieni ja kapea ja hiukan antrumia leveämpi. Corpus bursaessa n. 8 selvää signumia.

Lähde: Perhoswiki (Suomen perhosharrastajat) CC BY 4.0
Kirjaudu sisään nähdäksesi lajisivut

Poikkeuksellisen suuren bottiliikenteen vuoksi lajisivujen katselu vaatii kirjautumista. Kyseessä on väliaikainen toimenpide, jonka avulla turvaamme laji.fi-palvelun toimivuuden kaikille käyttäjille sillä aikaa, kun kehitämme pysyvämpää ratkaisua.

Pahoittelemme aiheutunutta häiriötä, kiitos kärsivällisyydestäsi.

Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Xestia gelida
Auktorit
(Sparre-Schneider, 1883)
Yleiskieliset nimet
  • savuharmoyökkönen (suomi)
  • fjällskogsfly (ruotsi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.63099
Taksonominen taso
Esiintyminen Suomessa
Esiintymisen tyyppi
Hallinnolliset lajitiedot
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019
  • 2010
Asiantuntijat
  • Lauri Kaila
  • Marko Mutanen
DNA-viivakoodisekvenssit
Eliöryhmät
  • Insects and arachnids
  • Moths and butterflies
  • Yökköset
  • Macrolepidoptera