Eteläntarhayökkönen – Lacanobia splendens
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Siipiväli 32–39 mm. Etusiivet vaalean punertavanruskeat, tummempivarjoiset; suonet harmaa- ja valkosirotteiset. Tyvijuomu mustanruskea. Poikkiviirut tummanruskeat, sisempi aaltoileva, ulompi pienihampainen. Keskivarjo taittunut, tummanruskea. Keilatäplä tummanruskeareunainen. Yökköstäplät valkokehnäiset, hienosti valkorenkaiset, tummanruskeareunaiset; rengastäplä usein viisto. Aaltoviiru hieno, valkea, sisäpuolelta silmiinpistävästi tummanruskeavarjoinen paitsi etureunasta. Takasiivet likaisenvalkeahkot; keskitäplä, suonet ja kaarijuova tummemmat; reunavarjo leveä, ruskehtavanharmaa; ripset okrat, joskus purppuranpinkin sävyiset.
Havainnot Suomesta
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
Suomesta yhteensä havaintoa ?
ruutua
Havaintojen lkm
- Yhteensä ruutua
Tietokortti
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Lacanobia splendens
Auktorit
(Hübner, 1808)
Yleiskieliset nimet
- eteläntarhayökkönen (suomi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.62864
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Julkaistu tieto Suomesta
Esiintymisen tyyppi
- Säännöllinen harhailija
- Hyvin harvinainen
Uhanalaisuus Suomessa
- 2019 NA – Arviointiin soveltumattomat
- 2010 NA – Arviointiin soveltumattomat
Asiantuntijat
- Lauri Kaila
- Marko Mutanen
DNA-viivakoodisekvenssit
Eliöryhmät
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- MVL.31
- MVL.237
Taksonin tiedot koneluettavassa muodossa