Tunturikehnäyökkönen – Polia richardsoni
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Uhanalaisuus

Yleiskuvaus
Siipiväli 29-35 mm. Naaras on keskimäärin suurempi kuin koiras. Etusiivet vaaleanharmaat, oliivinruskeakehnäiset, keskisarakkeesta tummemmat. Poikkiviirut mustat; sisempi polveileva, sisäpuolelta vaaleareunainen; ulompi kuutavahampainen, ulkopuolelta vaaleareunainen. Keilatäplä keskikokoinen, musta, siinä kellertävä täplä ja sen ulkopuolella vaalea laikku. Yökköstäplät vaaleanharmaat, mustareunaiset; rengastäplän keskellä tumma täplä, munuaistäplän keskellä tumma puolikuu. Aaltoviiru epäselvä, sen sisäpuolella rivi suuria, mustia nuolitäpliä. Ulkoreunassa rivi pieniä, mustia puolikuita. Ripset musta- ja harmaatäpläiset. Takasiivet sameanvalkoiset; tyvi ja joskus sisäreuna savunharmaat; keskitäplä, suonet ja kaarijuova tummat; ulkoreunassa leveä, mustahko vyö; ripset valkeat. Etusiipien alapinnalla ulkosarakkeessa kapea, häipyvärajainen, tumma vyö (vrt. P. lamuta).
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana. Suomesta yhteensä
- Yhteensä ruutua
- tunturikehnäyökkönen (suomi)
- Vakiintunut
- Hyvin harvinainen
- 2019 NT – Silmälläpidettävät
- 2010 NT – Silmälläpidettävät
- 2000 LC – Elinvoimaiset
- Lauri Kaila
- Marko Mutanen
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- Perhoset
- Yökköset
- Suurperhoset