Kahtaisjuuriyökkönen – Apamea remissa
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Siipiväli 33-40 mm. Aavistuksen keskikokoa pienempi; siivenmuoto pyöristynyt. Vaihteleva. Useimmin (f. gemina (Hübner, 1813)) etusiivet punertavanruskeat, harmaansekaiset, varsinkin etu- ja takareunasta, ilman erityisen vahvoja kuvioita. Poikkiviirut kaksinkertaiset, vaaleatäytteiset; ulompi heikosti sahahampainen, sen ulkopuolella suonien kohdalla valkeita ja mustia pilkkuja. Rengas- ja munuaistäplä heikosti harmaarenkaiset, mustareunaiset, munuaistäplän ulkoreunassa ei valkoista. Keilatäplä keskikoinen, mustareunainen. Aaltoviiru vahvasti mutkainen; sen W-kuvio matala ja pyöreämuotoinen, ei ulotu ripsiin; sen keskellä sisä- ja ulkopuolella tummia nuolitäpliä. Muodolla f. submissa (Treitschke, 1825) etusiivissä lyhyt, musta tyvijuomu sekä toinen musta juomu tyvisarakkeessa lähellä takareunaa, sen pään etupuolella usein tumma varjo; keilatäplän ja ulomman poikkiviirun välissä musta yhdysviiru, jonka takana keskisarake on vaaleampi. Nimimuodolla etusiipien takareuna ja ulkosarakkeen sisäosa vaaleanharmaat, usein punertavansävyiset; juovat ja nuolitäplät vahvat; rengas- ja munuaistäplä valkeahkot. Takasiivet ruskeanharmaat, sisäänpäin vaalenevat; keskitäplä heikko; takanurkassa ei selvää vaaleaa juovaa; ripset kellertävänvalkeat, jakoviiru tumma.
Koiraan sivulämssän cucullus leveä ja korkea, alakärki pitkä, pyöristynyt. Hakanen hyvin pitkä ja kapea, kaareva, ulottuu lämssän alakärjen tienoille. Aedeaguksen vesicassa (nurin käännettynä) kaksi kornuuttia, toinen pitkä ja teräväkärkinen ja toinen leveä ja sahahampainen.
Naaraan munanasetin lyhyempi ja kapeampi kuin lajilla A. furva. Ostium ei loveutunut. Ductus bursae leveä.
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- kahtaisjuuriyökkönen (suomi)
- Vakiintunut
- Yleinen
- 2019 LC – Elinvoimaiset
- 2010 LC – Elinvoimaiset
- Lauri Kaila