Keltasiilikäs Diacrisia purpurata

Yleiskuvaus

Siipiväli ♂ 36–46 mm, ♀ 41–52 mm. Tuntosarvet kellanharmaat. Pää, keski- ja takaruumis kirkkaankeltaiset, takaruumiin selässä ja sivuilla rivi mustia täpliä.

Etusiivet kirkkaankeltaiset, niissä viisi poikittaista riviä sameanharmaita tai ruskehtavia laikkuja. Takasiivet punaiset, kontrastisen mustatäpläiset: kaksi täplää tai juovaa lähellä siiven tyveä, keskitäplä, sekä neljä täplää, jotka muodostavat submarginaalisen rivin. Sisäreuna ja ripset keltaiset.

Muna pallomainen, alapuoli litistynyt; väri kellanvalkea.

Toukka 42–50 mm, harmaanmusta; selkäjuova koostuu rivistä valkeita laikkuja; sivuilla selvät, joskus suuret, valkeat laikut, jotka ovat usein keltaisen alueen ympäröimät. Karvoitus ruskeanpunaista, sivuilla kellanvalkeaa. Pää kiiltävän musta. Myös keltainen värimuoto esiintyy, sen selässä okrankeltainen karvoitus.

Kotelo melko vanttera, 20–25 mm, kiiltävän punaruskea–musta. Sen etuosassa ja joka jaokkeen sivuja pitkin lyhyiden karvojen laikkuja. Kremaster vahvasti kurttuinen, siinä kimppu eripituisia koukkuja, joista pisimmät pitempiä kuin kremaster.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Harri Jalava

CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä
havaintoa
?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Diacrisia purpurata
Auktorit
(Linnaeus, 1758)
Yleiskieliset nimet
  • keltasiilikäs (suomi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.62270
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Julkaistu tieto Suomesta
Esiintymisen tyyppi
  • Vakiintunut
  • Yleinen
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019 LC – Elinvoimaiset
  • 2010 NT – Silmälläpidettävät
  • 2000 DD – Puutteellisesti tunnetut
Asiantuntijat
  • Lauri Kaila
  • Marko Mutanen
DNA-viivakoodisekvenssit
Eliöryhmät
  • Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
  • Perhoset
  • Suurperhoset