Karhusiilikäs – Diacrisia sannio

Sukupuolidimorfinen laji.

Siipiväli ♂ 35–45 mm, ♀ 32–40 mm. Tuntosarvet molemmilla sukupuolilla oranssinroosat.

Koiraan pää ja keskiruumis harmaankeltaiset; takaruumis vaaleanbeesi, sen selkäpuolella usein rivi harmaanmustia täpliä. Etusiivet keltaiset; takareuna roosa. Keskitäplä suuri, roosa, tummanharmaan sekainen. Takasiivet valkeankeltaiset; keskitäplä suuri, tummanharmaa; submarginaalivyö leveä, harmaa, vaaleiden suonien katkoma. Molempien siipiparien ripset roosat.

Naaraan pää ja keskiruumis ruskeanpunaiset; takaruumiin selkäpuolella rivi suuria, mustia laikkuja tai poikkivöitä. Etusiivet kapeammat kuin koiraalla, kellanoranssit; keskitäplä, suonet ja tavallisesti etureuna oranssinpunaiset–punaiset. Takasiivet hiukan vaaleamman oranssit; tyvipuolisko musta, yhtyy mustiin keskitäplään, sisäreunaan ja submarginaalivyöhön. Siipiripset ruosteenkeltaiset–oranssinpunaiset.

Muna pallomainen, alapuoli litistynyt; väri himmeänkiiltoisen posliininvalkea.

Toukka 35–38 mm, mustanruskea; nystyrät mustahkot; karvoitus punaruskeaa, seassa pitempiä, mustia karvoja; selkäjuova okra tai oranssi; hengitysaukot okrat tai valkeat. Pää kiiltävän tummanruskea.

Kotelo melko hoikka, 13–20 mm, kiiltävän punaruskea, siinä hyvin hienojen karvojen laikkuja. Kremaster keskipituinen, keilamainen; sen kärjessä terävä kimppu eripituisia koukkuja, joista pisimmät pitempiä kuin kremaster.