Kalvaskeltasiipi – Eilema pygmaeola
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Uhanalaisuus
Yleiskuvaus
Siipiväli ♂ 24–29 mm, ♀ 19–25 mm. Tuntosarvet ruskeanmustat. Pää keltainen, otsa vaalean harmaankeltainen; keski- ja takaruumis harmaat, jälkimmäisen takapää vaaleankeltainen.
Etusiivet kapeat, keltaiset, joskus ruskehtavanharmaapeitteiset, jolloin diffuusi, keltainen etureuna näkyvissä. Takasiivet kalpean oljenkeltaiset; etureunassa leveä, harmaa varjo, joka ei ulotu tasaisena ripsiin asti (vrt. pikkukeltasiipi (E. lutarellum)). Varsinkin naarailla takasiivet joskus kokonaan tasaisen tummat, ripset kellertävät.
Muna pallomainen, alapuoli litistynyt; väri kiiltävän kalpean lohenroosa.
Toukka 15–18 mm, ruskea; karvat lyhyet, ruskeat; selkäjuova musta; sivuselässä kellanruskeita täpliä; sivuselkäjuova tummanruskea; sivujuova valkeahko. Pää musta.
Kotelo n. 8 mm, kiiltävän ruskeankeltainen–punaruskea–ruskea.
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- kalvaskeltasiipi (suomi)
- gulpannad lavspinnare (ruotsi)
- Vakiintunut
- Harvinainen
Uhanalaiset lajit (LSA 1997/160, liite 4 2021/521) ? Uhanalaisten lajien esiintymien turvaaminen metsätaloudessa – Lajiturva-hankkeessa 2019–2021 laadittu lajiluettelo ? Metsänkäyttöilmoitusten automaattimenettelyssä käytettävä lajiluettelo (MKI-OHKE 2023) ? VANHA Uhanalaiset lajit (LSA 1997/160, liite 4 2013/471) ?
- 2019 EN – Erittäin uhanalaiset
- 2010 EN – Erittäin uhanalaiset
- 2000 NT – Silmälläpidettävät
- Lauri Kaila
- Marko Mutanen
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- Perhoset
- Suurperhoset