Kalvaskeltasiipi Eilema pygmaeola

Yleiskuvaus

Siipiväli ♂ 24–29 mm, ♀ 19–25 mm. Tuntosarvet ruskeanmustat. Pää keltainen, otsa vaalean harmaankeltainen; keski- ja takaruumis harmaat, jälkimmäisen takapää vaaleankeltainen.

Etusiivet kapeat, keltaiset, joskus ruskehtavanharmaapeitteiset, jolloin diffuusi, keltainen etureuna näkyvissä. Takasiivet kalpean oljenkeltaiset; etureunassa leveä, harmaa varjo, joka ei ulotu tasaisena ripsiin asti (vrt. pikkukeltasiipi (E. lutarellum)). Varsinkin naarailla takasiivet joskus kokonaan tasaisen tummat, ripset kellertävät.

Muna pallomainen, alapuoli litistynyt; väri kiiltävän kalpean lohenroosa.

Toukka 15–18 mm, ruskea; karvat lyhyet, ruskeat; selkäjuova musta; sivuselässä kellanruskeita täpliä; sivuselkäjuova tummanruskea; sivujuova valkeahko. Pää musta.

Kotelo n. 8 mm, kiiltävän ruskeankeltainen–punaruskea–ruskea.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Harri Jalava

CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana. Suomessa yhteensä

havaintoa?

Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Eilema pygmaeola
Auktorit
(Doubleday, 1847)
Yleiskieliset nimet
  • kalvaskeltasiipi (suomi)
  • gulpannad lavspinnare (ruotsi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.62230
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Julkaistu tieto Suomesta
Esiintymisen tyyppi
  • Vakiintunut
  • Harvinainen
Hallinnolliset lajitiedot
  • Uhanalaiset lajit (LSA 1997/160, liite 4 2021/521) ?
  • Uhanalaisten lajien esiintymien turvaaminen metsätaloudessa – Lajiturva-hankkeessa 2019–2021 laadittu lajiluettelo ?
  • VANHA Uhanalaiset lajit (LSA 1997/160, liite 4 2013/471) ?
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019 EN – Erittäin uhanalaiset
  • 2010 EN – Erittäin uhanalaiset
  • 2000 NT – Silmälläpidettävät
Asiantuntijat
  • Lauri Kaila
  • Marko Mutanen
DNA-viivakoodisekvenssit
Eliöryhmät
  • Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
  • Perhoset
  • Suurperhoset