Pistesiipi – Setina irrorella
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Siipiväli ♂ 27–35 mm, ♀ 22–28 mm. Tuntosarvet, pää ja ruumis mustat; kaulus, siipikannet, keskiruumiin keskiosa ja takaruumiin kärkijaoke heleänoranssit.
Etusiivet heleänoranssit, reunoista tummemmat. Sisemmän poikkiviirun paikalla 3, ulomman 4–5 mustaa pilkkua. Aaltoviirun paikalla rivi mustia pilkkuja, jotka joskus vähentyneet kahteen tai kolmeen. Takasiivet vaaleanoranssit; siiven kärjessä heikkoja, mustahkoja täpliä, joskus myös ulkoreunan tuntumassa suonen CuA2 takana.
Muna hiukan ovaali, kiiltävän meripihkan värinen.
Toukka 18–22 mm, harmaanmusta; selässä rivi suuria, silmiinpistäviä, rombimaisia, rikinkeltaisia–keltaisia laikkuja; sivuselkä- ja sivujuova muodostuvat rikinkeltaisista–keltaisista, pienemmistä täplistä. Karvoitus mustaa, joukossa lyhyempiä, valkeita karvoja. Pää kiiltävänmusta.
Kotelo 8–10 mm, hiukan kiiltävän tummanruskea; kremaster puuttuu.
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- pistesiipi (suomi)
- Vakiintunut
- Yleinen
Alueellisesti uhanalainen 2020 - 2b Eteläboreaalinen, Järvi-Suomi ? Alueellisesti uhanalainen 2020 - 3a Keskiboreaalinen, Pohjanmaa ? Alueellisesti uhanalainen 2020 - 3c Keskiboreaalinen, Lapin kolmio ?
- 2019 LC – Elinvoimaiset
- 2010 NT – Silmälläpidettävät
- 2000 LC – Elinvoimaiset
- Lauri Kaila
- Marko Mutanen
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- Suurperhoset