lehtinunnaLymantria dispar

  • Yleiskuvaus
  • Media
  • Biologia
  • Taksonomia
  • Esiintyminen
  • Näytteet

Yleiskuvaus

Lehtinunnan karvaiset ja myrkylliset toukat syövät usein lehtimetsiä kokonaan paljaiksi, mutta lehtinunna esintyy meillä pohjoisrajallaan ja se tuskin on vielä suureksi vaaraksi Suomessa. Ilmaston lämpiäminen kuitenkin lisää lajin kykyä aiheuttaa metsätuhoja – erityisesti, jos metsiä vaivaa jokin muu stressitekijä, kuten kuivuus tai ilmansaasteet. Lajin lähisukulaisen havununnan, joka myös on suuresti runsastunut Suomessa, on jo havaittu aiheuttaneen kuusella paikallisia metsätuhoja.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Jaakko Kullberg

CC BY 4.0

Koko

Lehtinunna on dimorfinen laji eli naaras ja koiras ovat täysin erinäköiset. Siipiväliltään (35–50 mm) selvästi pienemmällä ja yleisväritykseltään ruskealla koiraalla on suuret sulkamaiset tuntosarvet. Helposti tunnistettavat naaraat (50–85 mm) ovat siiviltään kellertävän valkoisia, joissa muutamia selväpiirteisiä mustia kuvioita. Kuvioinnin voimakkuus vaihtelee paljon. Naaras on koirasta pidempisiipisempi, istuessaan pituudeltaan noin 40-50 mm pituinen ja varsinkin sen takaruumis on massiivinen.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana. Suomessa yhteensä

havaintoa

Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Lymantria dispar
Auktorit
(Linnaeus, 1758)
Suositeltu yleiskielinen nimi
lehtinunna
Tunniste
http://tun.fi/MX.62180
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Julkaistu tieto Suomesta
Esiintymisen tyyppi
  • Säännöllinen harhailija
  • Harvinainen
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019 NA – Arviointiin soveltumattomat
  • 2010 NA – Arviointiin soveltumattomat
Asiantuntijat
  • Marko Mutanen
  • Lauri Kaila
DNA-viivakoodien lkm
Eliöryhmät
  • Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
  • Perhoset
  • Suurperhoset