Viitayökkönen – Colobochyla salicalis

Siipiväli 23–31 mm. Etusiivet harmaanruskeat, hyvin hienosti valkeahkokehnäiset, joten vaikuttavat harmaalta; niissä kaksi ruosteenruskeaa poikkiviirua, joista ulompi sisäpuolelta okrankeltareunainen, sekä samanlainen aaltoviiru, joka päättyy siiven kärkeen. Takasiivet vaaleanharmaat, ulkoreunasta tummemmat; kaarijuova häipyvä.

Muna melko suuri; mikropyylialassa ruusuke ja 3 riviä lyhyitä ja leveitä petaalikuoppia. Sivupinnassa 44–47 pitkittäistä siksakkiharjannetta, joista 15–16 täyspitkiä. Väri ensin valkeahko, pian vihertävä, vaaleanruskehtavakuvioinen.

Toukka 26–30 mm, omenanvihreä tai likaisen harmaanvihreä; jaokkeiden välit kellertävät; hengitysaukot mustat; vatsapuoli vihreänharmaa. Pää vaaleanvihreä.

Kotelo 11–12 mm, solakka, kiiltävän tummanruskea, selkä tummempi, jaokkeista A1–A8 okrankeltatäpläinen. Otsassa, päälaessa ja pronotumissa valkeanharmaa vahapinta. Vatsapuolen pintarakenne hienompi, selkäpuolen pikemminkin karkea; pää, keskiruumis ja siipiaiheet poikkiryppyiset. Pistekuopat keskikokoiset, kohtalaisen tiheässä. Harjakset tuskin näkyvät. Kremaster hienosti pitkittäisryppyinen, lähes yhtä pitkä kuin sen tyven leveys, kolmikulmainen, vatsapuolelta hiukan kupera. Sukaset koukkumaiset; sukaset D2 suuremmat kuin muut, erkanevat, kärjestä naulankantamaiset; sukaset Sd1 lähtevät ventrolateraalisesti D1:sten suhteen, L1 D2:sta kohtalaisen etäällä.