Noitanirkko Stauropus fagi

Yleiskuvaus

Siipiväli ♂ 48–59 mm, ♀ 56–70 mm. Tuntosarvet tummanruskeat, vaaleasirotteiset, koiraan kampahampaat ruskeat–oranssinruskeat. Keskiruumis ruskeanharmaa; takaruumis usein hiukan vaaleampi, sen etummaisissa jaokkeissa selässä tummanharmaita karvalaikkuja.

Etusiivet kellertävän harmaanruskeat; takareunasta punertavanruskean sävyiset. Tyvisarake vaaleamman harmaa ja usein kellansävyinen. Poikkiviirut kellertävät, hampaalliset. Aaltoviiru muodostuu rivistä mustia, sisäpuolelta valkeahkoreunaisia täpliä. Takasiivet ruskeanharmaat, tyvestä vaaleammat, etureunasta tummemmat, sisäreunasta punertavanruskean sävyiset. Etureunan keskikohdassa joitakin vaaleita täpliä.

Muna puolipallomainen, kellertävänvalkea.

Toukka 55–65 mm, kastanjanruskea, harvemmin kellan- tai harmaanruskea. Jaokkeiden välit syvät; jaokkeissa T1–T6 kaksi taaksepäin suuntautunutta selkäkyttyrää, jotka pienenevät taaksepäin; jaokkeet T7 ja T8 pullistuneet; takimmaiset käsnäjalat muuntuneet kahdeksi pitkäksi ulokkeeksi.

Kotelo 25–30 mm, kiiltävän puna- tai tummanruskea. Kremaster pieni, sen kärjessä 2–3 pientä, kapeaa piikkiä ankkurimaisen T:n muotoisesti.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Harri Jalava

CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä
havaintoa
?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
MR.1
Tieteellinen nimi
Stauropus fagi
Auktorit
(Linnaeus, 1758)
Yleiskieliset nimet
  • noitanirkko (suomi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.62136
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Julkaistu tieto Suomesta
Esiintymisen tyyppi
  • Vakiintunut
  • Yleinen
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019 LC – Elinvoimaiset
  • 2010 LC – Elinvoimaiset
Asiantuntijat
  • Marko Mutanen
  • Lauri Kaila
DNA-viivakoodisekvenssit
Eliöryhmät
  • Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
  • Perhoset
  • Suurperhoset