Isohangokas – Cerura vinula

Siipiväli ♂ 50–67 mm, ♀ 59–73 mm. Tuntosarvien siima tummanruskea, valkosuomuinen, kampahampaat mustanruskeat. Keskiruumis harmaanvalkea, mustatäpläinen; takaruumis harmaanvalkea, siinä mustat poikkivyöt.

Etusiivet valkeahkot, suonet beesinkeltaiset. Tyven lähellä musta pilkku. Poikkiviirut kaksinkertaiset, tummanharmaat, muodostavat etureunassa mustia pilkkuja; sisemmän sisempi viiru muodostuu mustista pilkuista, sen ulompi viiru heikosti hampaallinen. Sisemmän poikkiviirun ja keskivarjon välinen ala harmaansävyinen; keskivarjo mutkainen; ulompi poikkiviiru osittain kolminkertainen, hyvin vahvahampainen, koiraalla tavallisesti enemmän tai vähemmän häipyvä. Keskitäplä kuutava, mustahko. Ulkoreunassa suonien väleissä rivi pitkittäisiä, tummanharmaita juomuja, jotka ovat koiraalla hyvin heikot. Takasiivet koiraalla valkeahkot, keskitäplä harmaa, kuutava; naaraan takasiivet harmaat.

Pohjois-Suomessa esiintyy yksivärisen tumman liuskeenharmaa muoto (f. phantoma (Dalman, 1823)), jolta suurelta osin puuttuvat etusiipien kuviot, siiven tyvi harmaanvalkea–valkea.

Muna puolipallomainen, melko suuri (läpimitaltaan n. 1,7 mm), suklaanruskea–purppuranpunainen, mikropyyli pieni, harmaanmusta, kellanvalkean renkaan ympäröimä.

Toukka pienenä musta; pään takana 2 harjamaista uloketta; perärihmat punaiset. Isona 60–65 mm, ruohonvihreä; selässä leveä, satulamainen, purppuranruskea, vaaleanoroinen, selvästi valkoreunainen kuvio. Pää ruskea.  Jaoke T1 ympäröi päätä roosalla renkaalla; sen ulkopuolella on vaaleankeltainen rengas, jossa on kaksi mustaa, silmän muotoista täplää – nämä tulevat näkyviin, kun toukka on häiriintynyt. Peräputkien rihmat punaiset.

Kotelo vahva, 22–30 mm, himmeän tumman punaruskea; pää mustahko. Takapää pyöreä, ilman kremasteria.