Lehmuspikkumittari – Eupithecia egenaria
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Uhanalaisuus
Yleiskuvaus
Siipiväli 20–23 mm. Pää ja ruumis etusiipien väriset.
Etusiivet hiirenharmaat, tummempipoikkijuovaiset. Poikkiviirut kaksinkertaiset, ulompi muodostaa hiukan etureunan takana suuren, tasaisen taipuman keskipilkun ympäri, takareunan lähellä vähäisempi taipuma ulospäin. Ulomman poikkiviirun ulkopuolella melko leveä, vaaleamman harmaa poikkivyö. Etureunassa poikkiviirujen kohdalla kaksi mustaa täplää. Keskipilkku musta. Ulkosarake hiukan tummentunut; aaltoviiru vaaleahkonharmaa, usein epäselvä. Takasiivet hiukan etusiipiä vaaleammat, kuviot häipyvät, ulompi poikkiviiru ja aaltoviiru melko selvät.
Muna melko suuri, ovaali; pinta heikosti kiiltävä, siinä melko säännöllinen ja karkea, 5- tai 6-sormisista kuopista muodostunut pintarakenne. Väri aluksi valkea, sitten kalpeankeltainen ja myöhemmin vaalean kellanvihreä.
Toukka solakka, 17–19 mm, vaaleanvihreä; pää vaaleanruskea.
Kotelo keskisuuri, kohtalaisen solakka, 7,5–8,5 mm, verrattain kiiltävä, savenruskea, selkä ja takapää kellertävänruskean tummentamat, siipiaiheet ruohonvihreät. Pintarakenne keskikarkea–karkea. Siipisuonet näkyvät. Metanotumissa yksittäisiä pistekuoppia. Dorsaaliura kohtalaisen kapea, syvä, molemmilta puolilta paksulti mustareunainen, kaudaaliulkonemat kohtalaisen pienet ja vähälukuiset, keskimmäinen ja sivuselän ulkonemat useimmiten hiukan suuremmat. Niiden muoto vaihtelee, ulottuvat korkeintaan 1/4 kohdalle 10. tergiittiä. Sivuviillos lyhyt, leveä, mustareunainen. Jaokkeen A10 vatsapuolen frontolateraaliset kohoumat matalat. Kremaster selkäpuolelta katsottuna heikosti erottuva, lyhyt ja leveä, suippo, sivut vahvasti kuperat (sydämen muotoinen), pinta varsinkin tyviosassa usein hiukan poikkiryppyinen, muutoin hienosti sagrinoitu. Sivulta katsottuna se on kohtalaisen vahvasti litistynyt, kiilamainen, vatsapuolelta katsottuna tuskin syvennyt. Sukaset hiukan lyhyemmät kuin kremasterin pituus, D2:t paksummat ja hiukan pitemmät kuin muut. D1:t lähtevät verrattain kaukaa toisistaan kremasterin keskikohdan etupuolelta, Sd1:t lähempää L1:iä kuin D1:iä, L1:t lähempää D2:ia kuin Sd1:iä.
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- lehmuspikkumittari (suomi)
- Vakiintunut
- Harvinainen
Metsäisten suojelualueiden konnektiviteetti – SUMI-hankkeessa 2020 laadittu metsälajiluettelo ? Uhanalaisten lajien esiintymien turvaaminen metsätaloudessa – Lajiturva-hankkeessa 2019–2021 laadittu lajiluettelo ? Alueellisesti uhanalainen 2020 - 1a Hemiboreaalinen, Ahvenanmaa ? Alueellisesti uhanalainen 2020 - 2b Eteläboreaalinen, Järvi-Suomi ? VANHA Uhanalaiset lajit (LSA 1997/160, liite 4 2013/471) ?
- 2019 NT – Silmälläpidettävät
- 2010 VU – Vaarantuneet
- 2000 VU – Vaarantuneet
- Lauri Kaila
- Marko Mutanen
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- Perhoset
- Mittarit