Vihervarpumittari – Chloroclysta miata
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Siipiväli 28–34 mm. Etusiivet sameanvihreät, jonkin verran valkeahkonsekaiset, mustansekaisen tummapoikkijuovaiset. Sisempi ja ulompi poikkivyö valkeahkopoikkijuovaiset; keskisarakkeen reunat epäsäännöllisen mutkaiset. Keskipilkku tumma. Aaltoviiru valkeahko. Ulkoreunajuova musta, muodostuu kaksoispisteistä. Takasiivet vihertävän harmaanvalkeahkot, niissä 2 tummanharmaata poikkijuovaa; keskipilkku tummanharmaa, ulkoreunajuova musta, muodostuu kaksoispisteistä.
Muna silmiinpistävän vaalea, läpikuultavan kellertävä.
Toukka 24–27 mm, vaalean kellanvihreä, jaokkeiden välit kellertävät; selkäjuova tummanvihreä; sivujuova hiukan tummemman kellanvihreä. Vatsa joskus roosansävyinen, vatsajuova roosa. Hengitysaukot valkeat. Paraproktit joskus roosat.
Kotelo 12–13 mm, muistuttaa kaunovarpumittarin (C. siterata) omaa, melko solakka, ruosteenruskea, sinihärmäinen.
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- vihervarpumittari (suomi)
- Vakiintunut
- Yleinen
- 2019 LC – Elinvoimaiset
- 2010 LC – Elinvoimaiset
- Lauri Kaila
- Marko Mutanen
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- Suurperhoset