Syysvarpumittari – Dysstroma citrata
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Siipiväli 27–32 mm. Etusiivet ruosteenruskeat. Tyvisarake harmaanmusta, sen reuna kulmikas lähellä etureunaa, valkeahkorajainen; keskisarake harmaanmusta, ± valkoreunainen, keskiala usein ± laajalti valkeahkopeitteinen, sarakkeen sisäreuna ± kulmikas lähellä etureunaa, ulkoreuna aaltoileva, sen keskellä vahva, kaksinkertainen uloke, jonka etupuolella kovera ja vahvasti valkoreunainen. Keskitäplä viisto, mustahko. Ulkosarakkeen sisäosan sisäreunassa etureunassa valkeahko laikku. Aaltoviiru aaltoileva, valkea tai valkeahko, keskisarakkeen ulkoreunan ulokkeen kohdalta katkonainen. Ulkosarakkeen ulko-osa harmaa; kärkijuomu musta. Takasiivet vaaleanharmaat, joskus okransävyiset; joskus näkyvissä tummempi keskipilkku; kaarijuova teräväkulmainen, ulkopuolelta vaalea- tai valkeahkoreunainen.
Muna pitkänomaisen ovaali, tummankeltainen.
Toukka 24–26 mm, vihreä, jaokkeiden välit keltaiset; selkäjuova tummemman vihreä; sivujuova häipyvästi tummempi, käsittää hienon, valkeahkon juovan. Nystyrät pienet, valkeahkot. Paraproktit tylppäkärkiset, roosat.
Kotelo vaalean merenvihreä, valkeahkohärmäinen; siipiaiheet valkeahkot. Dorsaaliuran takareuna tasaisempi kuin kesävarpumittarilla (D. truncatum). Kremasterin kärki leveä, tylpän pyöristynyt, ruskea; jaoke A10 ruskehtavanvihreä.
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- syysvarpumittari (suomi)
- Vakiintunut
- Yleinen
- 2019 LC – Elinvoimaiset
- 2010 LC – Elinvoimaiset
- Lauri Kaila
- Marko Mutanen
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- Mittarit
- Suurperhoset