Nyhäkulmumittari – Idaea emarginata

Siipiväli 20–23 mm. Pää tumman punertavanruskea, päälaki valkea; kaulus valkeahkonokra. Koiraan tuntosarvet heikosti sahahampaiset, tasaisen ripsiset.

Etusiipien ulkoreuna hiukan sisentynyt kärjen ja suonen M3 välistä, ulkoneva suonien M3 ja CuA1 kohdalla; takasiipien ulkoreuna samoin, sisennys M-suonien välissä.

Etusiivet vaalean kellertävänruskeat tai punertavanokrat, pohjaväri syvyydeltään vaihtelevaa. Sisempi ja ulompi poikkiviiru hienot, kaarevat, tumman harmaanruskeat; keskivarjo leveä, harmaanruskea, joskus häipyvä. keskipilkku musta, keskivarjon kohdalla. Ulkoreunajuova yhtenäinen, tumma. Takasiivet kuten etusiivet, mutta sisempi poikkiviiru puuttuu.

Muna jokseenkin epäsäännöllisen ovaali, pinta säännöllisen kuusikulmaisen verkkoharjanteinen; väri hyvin vaalean punertavanruskea, myöhemmin keskeltä ja reunan ympäriltä tummempi.

Toukka 18–20 mm, vaalean harmahtavanokra – oliivinruskea; selkäjuova vaalea, ruskeareunainen, vahvemmin jaokkeissa A6–A9; jaokkeiden A2–A5 selässä mustat X:n muotoiset kuviot; alasivuselässä joitakin ruskeita merkkejä; sivujuova vaalea. Pää tummanruskea.

Kotelo 7,6 mm, punaruskea, siipiaiheet vihertävät, jaoke A10 tummempi. Dorsaaliura kohtalaisen leveä, keskiosasta taaksepäin tylppäkulmaisesti ulkoneva, muuten sen takareunan hampaat pienet. Kremaster keskikokoinen, suunnilleen yhtä pitkä kuin tyvensä leveys tai hiukan pitempi, kärjestä pyöristynyt, dorsoventraalisesti kohtalaisen litistynyt ja hiukan pintarakenteinen. Selkäpuoli tyvestä uramaisesti syventynyt ja poikkiryppyinen. Neljä paria koukkuja suunnilleen yhtä pitkät, lyhyemmät kuin kremaster, D2:t kuitenkin hiukan muita paksummat.