Okrakulmumittari Idaea ochrata

Yleiskuvaus

Siipiväli 20–22 mm. Pää okra, otsa harmaanruskea. Koiraan tuntosarvet sahahampaiset, ripsikimppuiset. Myös koiraan takasäärissä kärkikannukset.

Etusiivet melko syvän okrat. Poikkiviirut säännölliset, sisempi, keskivarjo ja aaltoviirun reunat pohjaa tummemmat, ulompi poikkiviiru harmaanruskea. Takasiivet kuten etusiivet, mutta sisempi poikkiviiru puuttuu, ulompi mutkaisempi; ulkoreuna pyöristynyt. Takasiivissä tavallisesti havaittavissa pieni, tumma keskipilkku, joka on keskivarjon tyvipuolella, hyvin harvoin etusiivissä.

Muna ovaali, vahvasti harjanteinen ja hienosti verkkokuvioinen; väri oljenkeltainen, muuttuu ennen kuoriutumista ruskeaksi.

Toukka 14–16 mm, vaalean ruskehtavanokra tai harmahtavanokra; selkäjuova hieno, kaksinkertainen, harmaa, epäselvä; sivuselkäjuova muodostuu katkonaisista riveistä harmaita pilkkuja.

Kotelo vaalean kiiltävän kastanjanruskea, takapää tummemman ruskea.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Harri Jalava

CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä
havaintoa
?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Idaea ochrata
Auktorit
(Scopoli, 1763)
Yleiskieliset nimet
  • okrakulmumittari (suomi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.61715
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Julkaistu tieto Suomesta
Esiintymisen tyyppi
  • Säännöllinen harhailija
  • Hyvin harvinainen
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019 NA – Arviointiin soveltumattomat
  • 2010 NA – Arviointiin soveltumattomat
Asiantuntijat
  • Lauri Kaila
  • Marko Mutanen
DNA-viivakoodisekvenssit
Eliöryhmät
  • Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
  • Perhoset
  • Mittarit
  • Suurperhoset