Okrakulmumittari – Idaea ochrata
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Siipiväli 20–22 mm. Pää okra, otsa harmaanruskea. Koiraan tuntosarvet sahahampaiset, ripsikimppuiset. Myös koiraan takasäärissä kärkikannukset.
Etusiivet melko syvän okrat. Poikkiviirut säännölliset, sisempi, keskivarjo ja aaltoviirun reunat pohjaa tummemmat, ulompi poikkiviiru harmaanruskea. Takasiivet kuten etusiivet, mutta sisempi poikkiviiru puuttuu, ulompi mutkaisempi; ulkoreuna pyöristynyt. Takasiivissä tavallisesti havaittavissa pieni, tumma keskipilkku, joka on keskivarjon tyvipuolella, hyvin harvoin etusiivissä.
Muna ovaali, vahvasti harjanteinen ja hienosti verkkokuvioinen; väri oljenkeltainen, muuttuu ennen kuoriutumista ruskeaksi.
Toukka 14–16 mm, vaalean ruskehtavanokra tai harmahtavanokra; selkäjuova hieno, kaksinkertainen, harmaa, epäselvä; sivuselkäjuova muodostuu katkonaisista riveistä harmaita pilkkuja.
Kotelo vaalean kiiltävän kastanjanruskea, takapää tummemman ruskea.
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- okrakulmumittari (suomi)
- Säännöllinen harhailija
- Hyvin harvinainen
- 2019 NA – Arviointiin soveltumattomat
- 2010 NA – Arviointiin soveltumattomat
- Lauri Kaila
- Marko Mutanen
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- Perhoset
- Mittarit
- Suurperhoset