Kilpimittari – Stegania cararia
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet

Yleiskuvaus
Siipiväli 20–23 mm. Etusiivet nahankeltaiset, ruskeariipusteiset. Poikkiviirut epäselvät, ulompi muodostuu rivistä tummanruskeita pilkkuja. Keskipilkku juovamainen, tummanruskea. Aaltoviiru selvä, tummanruskea, lähtee läheltä siiven kärkeä ja kulkee kaarina takakulmaan muodostaen kulmat ulospäin suonien M2 ja 1A kohdalla, näistä jatkuvat juovat ulkoreunaan. Ulkoreunajuova tummanruskea. Takasiivet kuten etusiivet.
Muna ovaali, punertavanruskea.
Toukka vaalean kellertävänvihreä; selkäjuova tummanvioletti, muodostaa keskimmäisissä jaokkeissa rivin kulmikkaita, sisäänpäin häipyviä kuvioita, joiden kärki suuntautuu eteenpäin, mutta voivat puuttuakin. Vatsa vaaleanvihreä. Pää tummanruskea.
Kotelo 6,9 mm, punaruskea, siipiaiheet vihertävät, hienopintarakenteinen ja kiiltävä. Jaokkeissa A1–A7 hienoja pistekuoppia. Dorsaaliura ja sivuviillos puuttuvat. Kremaster lähes sileä, kapenee tasaisesti kärkihaarukan varteen.
Kuvaustekstin laatijat:
Harri Jalava

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- kilpimittari (suomi)
- 2019
- 2010
- Lauri Kaila
- Marko Mutanen
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- Perhoset
- Mittarit
- Suurperhoset