Keltakoisa Sitochroa verticalis

Yleiskuvaus

Siipiväli 22–32 mm. Pää ja keskiruumis keltaiset. Huulirihmat pienet, vaalean suklaanruskeat. Tuntosarvet vaaleankeltaiset. Jalat päältä keltaiset, alta savunmustat. Takaruumis kellertävänvalkea. 

Etusiivet kalpean okrankeltaiset, etureunasta keltaisemmat; kuviot heikot, okrankeltaiset – harmahtavankeltaiset. Sisempi poikkiviiru epäselvä; ulompi sahahampainen ja heikosti taipunut. Munuaistäplä häipyvä, vaaleakeskinen; rengastäplä pieni, pyöreä. Aaltoviiru sahahampainen. Ripset vaaleankeltaiset. Takasiivet kalpeankeltaiset; keskitäplä, kaarijuova ja reunavyö harmahtavat; ripset vaaleankeltaiset.

Molempien siipiparien alapuoli oljenkeltainen, suonet tummat; kuviot voimakkaan silmiinpistävät, tummanharmaat, vastaavat yläpuolen kuvioita.

Toukka —29 mm, vihreä; nystyrät mustat, pienet, suurimmalla osalla niistä vaalea keskus. Takimmainen hengitysaukko hiukan yli 2 kertaa toiseksi viimeisenkokoinen. Pää vaaleanruskea, tummatäpläinen; niskakilpi vaalea, tummatäpläinen, tummanruskeareunainen.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Harri Jalava

CC BY 4.0
Kirjaudu sisään nähdäksesi lajisivut

Poikkeuksellisen suuren bottiliikenteen vuoksi lajisivujen katselu vaatii kirjautumista. Kyseessä on väliaikainen toimenpide, jonka avulla turvaamme laji.fi-palvelun toimivuuden kaikille käyttäjille sillä aikaa, kun kehitämme pysyvämpää ratkaisua.

Pahoittelemme aiheutunutta häiriötä, kiitos kärsivällisyydestäsi.

Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Sitochroa verticalis
Auktorit
(Linnaeus, 1758)
Yleiskieliset nimet
  • keltakoisa (suomi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.61322
Taksonominen taso
Esiintyminen Suomessa
Esiintymisen tyyppi
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019
  • 2010
Asiantuntijat
  • Lauri Kaila
  • Marko Mutanen
DNA-viivakoodisekvenssit
Eliöryhmät
  • Insects and arachnids
  • Moths and butterflies
  • Pikkuperhoset