Pikkuhäiveperhonen Apatura ilia

Yleiskuvaus

Siipiväli 66–72 mm. Naaras on suurempi kuin koiras. Tuntosarvien kärki keltainen. Muistuttaa häiveperhosta (A. iris), mutta etusiipien silmätäplä selvä, oranssireunainen. Takasiipien valkean poikkivyön ulkoreuna suora, sisäreuna tekee mutkan sisäänpäin. Takasiipien alapuoli harmaamman ruskea; poikkivyön ympärillä ei kanelinruskeaa, vain sisäreuna kapealti tummemman ruskea. Etusiipien alapuolen silmätäplä ei sinikeskinen.

Muodon f. clytie (Denis & Schiffermüller, 1775) yläpuolen valkeat kuviot oranssinkellertävät.

Toukka muistuttaa häiveperhosen omaa, on samoin keltapilkkuinen. Jaokkeissa T1–A1 2 pään sarvista alkavaa keltaista, punertavareunaista pitkittäisjuovaa; jaokkeiden A3–A7 kyljissä viisi keltaista, oranssinpunareunaista vinojuovaa, joista etummainen selvä, leveimmillään selässä, muut heikkoja. Vatsa sinertävänvihreä. Perähaarukka punertava. Pää vihreä, sarvien etupuolella musta juova, niiden takapuoli punertavankeltainen.

Kotelo lähes samanlainen kuin häiveperhosella, mutta pään ulokkeet lyhyemmät ja tylpemmät.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Harri Jalava

CC BY 4.0
Kirjaudu sisään nähdäksesi lajisivut

Poikkeuksellisen suuren bottiliikenteen vuoksi lajisivujen katselu vaatii kirjautumista. Kyseessä on väliaikainen toimenpide, jonka avulla turvaamme laji.fi-palvelun toimivuuden kaikille käyttäjille sillä aikaa, kun kehitämme pysyvämpää ratkaisua.

Pahoittelemme aiheutunutta häiriötä, kiitos kärsivällisyydestäsi.

Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Apatura ilia
Auktorit
(Denis & Schiffermüller, 1775)
Yleiskieliset nimet
  • pikkuhäiveperhonen (suomi)
  • aspskimmerfjäril (ruotsi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.60949
Taksonominen taso
Esiintyminen Suomessa
Esiintymisen tyyppi
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019
  • 2010
Asiantuntijat
  • Lauri Kaila
  • Marko Mutanen
DNA-viivakoodisekvenssit
Eliöryhmät
  • Insekter och spindeldjur
  • Moths and butterflies
  • Päiväperhoset
  • Macrolepidoptera