Kultasiivet – Lycaena

Koiraiden etunilkka päättyy terävään, suippoon, alaspäin kaartuvaan kärkeen. Etusiipien suonet R4 ja R5 varrelliset. Takasiivissä suonen CuA2 kohdalla hammas tai kannus. Etusiipien alapuoli ainakin keskeltä oranssi. Keskisaran täpliä 3.

Toukat elävät tatarkasveilla (Polygonaceae) ym. ruohoilla ja pensailla. Eivät myrmekofiilejä.

Eliasson, C. U. et al. 2005. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Dagfjärilar. Hesperiidae–Nymphalidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 407 s.

Eliot, J. N. 1973. The higher classification of the Lycaenidae (Lepidoptera): a tentative arrangement. Bulletin of the British Museum (Natural History) (Entomology) 28: 371–505.

Fiedler, K. 1991. European and North West African Lycaenidae (Lepidoptera) and their associations with ants. Journal of Research on the Lepidoptera 28(4): 239–257.

Klöcker, A. 1908. Sommerfugle. I. Dagsommerfugle. Danmarks Fauna 4. 96 s.

Marttila, O. et al. 1990. Suomen päiväperhoset. Kirjayhtymä, Helsinki. 362 s.

Pulkkinen, A. 1956. Perhoskirja. Päiväperhoset, kiitäjät, kehrääjät. WSOY, Porvoo. 84, [40] s. E. Pippingin uudistama toinen painos.

Seitz, A. 1909. Genus: Chrysophanus Hbn.. Teoksessa: Seitz, A. (toim.): The Macrolepidoptera of the World. A systematic description of the hitherto known Macrolepidoptera edited in collaboration with well-known specialists. The Macrolepidoptera of the Palearctic Region. 1. Volume: The Palearctic Butterflies. Verlag des Seitz'schen Werkes (Alfred Kernen), Stuttgart. S. 280–289.