Mustatäplähiipijä – Carterocephalus silvicola
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Siipiväli 22–28 mm. Koiraan etusiivet päältä kullankeltaiset, niissä 3 mustaa, pyöreähköä täplää viistosti poikki siiven ja yksi keskisarassa. Ulkoreunan tuntumassa rivi pienempiä mustia täpliä, näistä saroissa M1 ja M2 muita pienemmät. Ulkoreuna kapealti musta. Takasiivet mustanruskeat, keltakehnäiset, täplät kullankeltaiset, sijoittuneet kuten keltatäplähiipijällä (C. palaemon), mutta etureunan keskellä lisäksi yksi suuri täplä. Etusiivet alapuolelta kuten yläpuolelta, mutta kalpeammat ja submarginaalitäplät yhteensulautuneet. Takasiivet alta vaalean ruskehtavat, täplät okrankeltaiset. Naaraan siivet päältä tummankeltaiset, etusiipien mustat täplät isot, joten muistuttaa keltatäplähiipijää.
Muna puolipallomainen, sen kärki sisentynyt; väri keltainen–valkoinen.
Toukka nuorena vaaleanvihreä; selkäjuova tummanvihreä; sivuselkäjuova keltainen; pää harmaanvihreä. Talvehtimisen jälkeen se on hiekanvärinen; selkäjuova punaruskea; pää ruskea.
Kotelo pitkänomainen, pää teräväkärkinen; harmaanvalkeahko, siinä vaaleanruskeita pitkittäisjuovia ja siipiaiheissa hienoja, ruskeita raitoja.
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- mustatäplähiipijä (suomi)
- svartfläckig glanssmygare (ruotsi)
- Vakiintunut
- Yleinen
- 2019 LC – Elinvoimaiset
- 2010 LC – Elinvoimaiset
- Lauri Kaila
- Marko Mutanen
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- Päiväperhoset
- Suurperhoset